1950 - Nykypäivä: Toteutumattomien katastrofien maa
Lähteestä Historian pitkä oppimäärä
Julkaistu 7.6.2026
Lähteestä Historian pitkä oppimäärä
Julkaistu 7.6.2026
Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli raunioitunut maa. Satojatuhansia evakoita piti asuttaa, sotakorvaukset maksaa ja suhteet Neuvostoliittoon rakentaa uudelleen. Silti seuraavien vuosikymmenten aikana Suomesta kasvoi vakaa demokratia, hyvinvointivaltio ja lopulta yksi maailman vauraimmista ja koulutetuimmista yhteiskunnista.Sarjan päätösjaksossa seurataan sodanjälkeisen Suomen suurta muutosta: evakkojen asuttamista, maaseudun murrosta, Kekkosen vallan aikaa, kaupungistumista, hyvinvointivaltion rakentamista, EU-jäsenyyttä, Nato-Suomea ja uuden ajan jakolinjoja.Miten pienestä ja haavoittuneesta maasta tuli moderni Suomi? Ja miksi eräs ruotsalainen diplomaatti kutsui sitä toteutumattomien katastrofien maaksi?Historian pitkän oppimäärän päätösjakso kattaa vuodet 1945–2026.Musiikki:Nils-Aslak Valkeapää: Sámi eatnan duoddariidKaiut: Whipper
Miten Suomi kasvoi sodan tuhoista moderniksi yhteiskunnaksi?
Tässä Historian pitkä oppimäärä -jaksossa syvennytään Suomen jälkeiseen sotatilanteeseen ja sen muotoiluun vuosien 1945–2026 aikana. Jaksossa käsitellään evakoiden asuttamista, kaupungistumista ja hyvinvointivaltion syntyä, sekä pohditaan, miten pieni ja haavoittunut maa kykeni nousemaan vauraaksi ja demokratiaa arvostavaksi kansakunnaksi. Keskusteluissa nousevat esiin historialliset tapahtumat ja yhteiskunnalliset muutokset, kuten Kekkosen valta-aika ja EU-jäsenyyden vaikutukset. Erityinen huomio annetaan ruotsalaisen diplomaattisen näkemyksen mukaan Suomea koskevaan käsitteeseen „toteutumattomien katastrofien maa”, joka herättää kysymyksiä menneisyydestä ja nykyisyydestä.
