
Lasse Laaksonen: Mannerheimin historia ja sotateknologia
Lähteestä Kuuntelija-podcastJulkaistu 27.7.2025

Lähteestä Kuuntelija-podcastJulkaistu 27.7.2025
Tässä jaksossa Lasse Laaksonen, filosofian tohtori ja tunnettu sotahistorian asiantuntija, syventyy Mannerheimin elämään ja sotahistoriaan. Keskustelu kattaa sodan eri vaiheet, sotilaalliset strategiat ja teknologiset innovaatiot, jotka muokkasivat Suomea ja sen osallistumista sotiin. Laaksonen…

Roope Salminen / Podme

Lotta Vuorio

Isak Rautio

Siitä on vaikea puhua/ Podme

Särmä ja Salmi

F-tuotanto

Shirly Karvinen & Julianna Jokela / Podme

Tuomas Enbuske, Otto Juote
Tutustu Mannerheimin historiaan ja sodan teknologisiin kehityksiin.
HEITÄ 5 TÄHTEÄ! (Tähtiä videon lataushetkellä 742 kpl)Lasse Laaksonen on filosofian tohtori ja dosentti. Hän toimii Suomen ja Skandinavian historian dosenttina Helsingin yliopistossa, Suomen sotahistorian dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa ja sotahistorian dosenttina Itä-Suomen yliopistossa. Laaksosen väitöskirja ”Todellisuus ja harhat - Kannaksen taistelut ja suomalaisten joukkojen tila talvisodan lopussa” (1999) herätti paljon keskustelua ja sai kiitosta osakseen.Hänen tärkein tutkimuksensa on palkittu ”Eripuraa ja arvovaltaa Mannerheimin ja kenraalien henkilösuhteet ja johtaminen” (2004), laajennettu esitys (2014). ”Laaksosen seuraava tutkimus Mistä sotakenraalit tulivat? tie Mannerheimin johtoon 1918-1939” (2011) selitti talvisotaa sotilasylijohdon rakentumisen taustojen näkökulmasta. Tunnetuin Laaksosen tutkimus ”Viina, hermot ja rangaistukset – sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918-1945” (2017) on ensimmäinen esitys tabuksi mielletystä aiheesta. Teos valittiin ehdolle sekä Vuoden Tiedekirjaksi että Vuoden Historiateokseksi.Viimeisin Laaksosen kirja on ”Kynän ja miekan kenraali – Wallenius” (2021), joka on ihmiskasvoinen tunteet dokumentoiva tutkimus Suomen haukutuimmasta kenraalista, myyttisestä ja arvoituksellisesta Walleniuksesta. Seuraava teos ”Temperamenttia! Sotilasylijohdon tunnehistoria” pureutuu aiemmin tutkimattomaan teemaan, jossa analysoidaan tunteiden ja persoonallisten piirteiden vaikutusta johtamiseen ja päätöksiin viimeisten sotien kriittisissä vaiheissa. Teos ilmestyy syyskuussa 2025.Lisäksi Laaksonen on esiintynyt kansainvälisissä seminaareissa, kirjoittanut artikkeleita sekä tehnyt arvosteluja ja vertaisarviointeja. Hän on kansainvälisesti tunnettu sotahistoriantutkija. Viime aikoina Laaksonen on kommentoinut mediassa paljon sotia ja kriisejä. Hän on syventynyt sotilaspedagogiikkaan ja sotataitoon Yhdysvaltojen sotilasakatemiassa West Pointissa (2007).AIKALEIMAT(0:00) Alkusanat(0:30) Lassen 1. puheenvuoro(2:47) Nuoruus(13:12) Hevoset(17:19) Venäjän armeija(19:44) Venäjä-Japanin sota(31:46) Sotilasura Kiinan retken jälkeen(54:45) Tykistö(56:10) Raideleveydet(58:50) Vapaussota(1:08:15) Sodan infra(1:10:05) 2. Maailmansota(1:25:58) Hitler 1942(1:32:52) Kunnioitus(1:39:56) Lähipiiri(1:46:34) Rintamalla(1:49:29) Rauha(1:52:36) Rauhan jälkeen(2:00:41) Eläkevuodet(2:03:26) Kuolema(2:05:07) Savoy(2:07:20) Marskin ryyppy(2:08:06) Churchill(2:11:51) Nato(2:14:25) Usko(2:17:26) MustavyöYhteistyössähttps://www.hurmatuotanto.fi/https://pankkiarvio.fihttps://strand.fiLassen Mannerheim-illallinen:https://www.lasselaaksonen.net/index.php/mannerheim-illallinen/Lassen kirjat:https://www.lasselaaksonen.net/index.php/teoksia/Tue Patreonissahttps://patreon.com/c/roniarvonenSomethttps://www.youtube.com/@Kuuntelijapodcasthttps://www.tiktok.com/@roniarvonenhttps://www.instagram.com/roniarvonenhttps://www.linkedin.com/in/roniarvonenhttps://www.facebook.com/roni.arvonen𝕏 https://x.com/RoniArvonenTässä jaksossa käsitellään eri kansanryhmien tai väestöryhmien tilastollisia eroja, kulttuurisia piirteitä tai käyttäytymismalleja. Keskustelussa ei koskaan tarkoiteta, että koko kansanryhmä tai kaikki sen jäsenet olisivat jollain tavalla samanlaisia tai kollektiivisesti vastuussa mistään. Korostamme, että kaikilla ihmisillä on sama ihmisarvo riippumatta taustasta. Ihmisarvo on jakamaton. Jokaisesta ryhmästä löytyy sekä hyviä että huonoja yksilöitä, ja kenenkään teot eivät koskaan oikeuta yleistämään syyllisyyttä koko ryhmälle. Kritiikki kohdistuu aina konkreettisiin ilmiöihin, tilastoihin, toimintatapoihin tai ideologioihin — ei ihmisiin etnisen tai muun ryhmäidentiteetin perusteella.