1970-luvulla feministit puhuivat palkattomasta työstä, kun taas 2020-luvulla puhutaan hoivasta. Tämä ei ole viaton käsitteellinen siirtymä. "Hoiva" asettaa etualalle etiikan ja haavoittuvuuden, kun taas "palkaton työ" korostaa arvonmuodostusta, valtasuhteita ja riistoa. Historioitsijoiden Gisela Bockin ja Barbara Dudenin klassikko Rakkauden työ (1976) on julkaistu suomeksi. Teos esittää, että nykyaikainen perhe kotitöineen ei ole luonnollinen muodostelma vaan pääoman organisoima muoto, jonka avulla työnantaja saa usein kaksi työntekijää yhden hinnalla. Jakson aiheita: Miten varhaismoderni talous perustui perhetalouteen, jossa kaikki tuottivat käyttöarvoja, ja "kotirouvaa" ei ollut olemassa. Puritanistisen naiskuvan synty 1600-1700-luvuilla: passiivinen, lempeä, vietit hallinnassa pitävä aviovaimo, joka kasvattaa lapsia ja hoitaa kotia. Naisten tekemän työn näkymättömyys ja itsestäänselvyys. Miesten reaalipalkkojen nousu 1900-luvulla oli mahdollista osin siksi, että naiset tekivät palkatonta työtä kotona. Laajennettu liukuhihna ulottui keittiöön ja makuuhuoneeseen, eikä tämä ole metafora. Siirtymä "palkattomasta kotityöstä" "hoivaan" 2000-luvulla: käsitteen vaihtuminen on samanaikaisesti laajennus ja depolitisaatio. Avainsitaatti (s. 94): "Koska naiset tekevät miehille perustavanlaatuisesti palkatonta työtä, on yhä edelleen mahdollista maksaa miehille liian alhaisia palkkoja ja lisäksi pakottaa miehet (ja naiset) tekemään osittain palkatonta, pääomaksi muutettavaa työtä. Yhtä palkkaa vastaan työnantaja, esimerkiksi valtio, saa kaksi työntekijää, kun palkkasuhde peittää naisen tekemän ilmaisen työn; kaikki työ ilmenee palkkatyönä, siis maksettuna työnä, ja päinvastoin: se, mistä ei makseta palkkaa, ei ilmene työnä. Naiset eivät ole ainoastaan "perheen sydän", vaan pääoman sydän. Pääoma seisoo tai kaatuu sen perusteella, voiko se käyttää ilmaiseksi heidän rakkauttaan, "luontoaan" ja työtään." Luettavaa: Gisela Bock & Barbara Duden: Rakkauden työ. Kotityön synty kapitalismissa (1976, suom. Taneli Viitahuhta, Tutkijaliitto 2026).
Keskustelua kotityön historiasta ja sen merkityksestä kapitalismissa.
Tässä jaksossa tutkitaan kotityön ja hoivan käsitteiden kehitystä 1970-luvulta nykypäivään. Feminististen teorioiden valossa pohditaan, miten kotityö on sidoksissa kapitalistisiin valtasuhteisiin ja miten naisten tekemä palkaton työ on vaikuttanut talouteen. Jakso tuo esiin historiallisen kontekstin, jossa naisten rooli oli usein näkymätön, mutta elintärkeä perheyhteisöille ja laajemmalle taloudelle.
