

Suurten kielimallien filosofiaa Paul Kockelmanin teoksen Last Words. Large Language Models and the AI Apocalypse (2024) kautta. Mitä merkitsevät nykyisten tekoälyjen pohjalla piilevät tekniikat? Teemoja: C. S. Peircen semiotiikka: merkki – objekti – interpretantti – agentti ihmisten tapa muodostaa merkityksiä toimimalla maailmassa vs. suurten kielimallien tapa ennustaa tulevaa menneen pohjalta merkin ja objektin välissä on katkos, viilto tai hyppäys, joka on hyvin erilainen ihmisellä ja kielimallilla kielimallit toimivat ikään kuin suljetussa säiliössä ilman maailmaa, ja näin on riippumatta siitä, kuinka usein ja paljon säiliöön kaadetaan uutta dataa eli: ihmisellä sanat ja muut merkit kytkeytyvät maailmaan, kielimalleilla eivät, mistä seuraa väärinkäsityksiä, kuten puhe "hallusinaatioista" (mallit eivät tietenkään hallusinoi, koska ne eivät ole kokemuksellisessa suhteessa maailmaan eikä niillä ole tietoisuutta) kielimallien esikoulutus ja hienosäätö: molemmissa ihmisten intentionaalisuutta ladataan kielimalliin miten on mahdollista että niin moni ihminen sekoittaa tekoälymallin (joka on pelkkä matemaattinen funktio) elävään ihmiseen? Korjaus: jakson lopussa mainitun "saksalaisen idealismin" piti tietysti olla "saksalainen ideologia". Luettavaa: Kockelman, Last Words, ainakin luvut 1-3. Ladattavissa täältä: https://www.envorganism.org/Book%20PDFs/LW_intro.pdf Tue podcastia tilaamalla substack tai Mikä meitä vaivaa -Patreon.
Käydään läpi kielimallien filosofiaa ja haasteita.
Tässä jaksossa käsitellään suurten kielimallien filosofiaa Paul Kockelmanin teoksen "Last Words" kautta. Pohditaan, mitä nykyisten tekoälyjen taustalla olevat tekniikat merkitsevät ja miten ne vaikuttavat ihmisten merkityksenmuodostukseen verrattuna kielimallien toimintaan. Erityisesti tarkastellaan C. S. Peircen semiotiikkaa ja eroja ihmisten ja kielimallien välillä sekä syvennytään myös hallusinaatioiden ilmiöön, joka syntyy puutteellisesta kokemuksellisesta suhteesta maailmaan.