Mitä on tärkeää tietää tästä podcastista? (1)

Asiantuntijoiden näkökulmat sijoittamiseen

Mitä on tärkeää tietää tästä podcastista? (2)

Ajankohtaiset sijoitusstrategiat

Mitä on tärkeää tietää tästä podcastista? (3)

Käytännön vinkit aloitteleville sijoittajille

Mitä on tärkeää tietää tästä podcastista? (4)

Keskustelut suomalaisista markkinoista

Mitä on tärkeää tietää tästä podcastista? (5)

Sijoittamisen haasteet ja mahdollisuudet

Sijoittajien keskustelut ja näkökulmat Karon Grillissä

#36. Onko AI-osakkeissa kupla, Tero Kuittinen?

Tero Kuittinen oli Nokian suuruuden aikoina maailmanlaajuisesti merkittävä Nokia-analyytikko, joka seurasi teknologiayhtiöitä ensin Suomessa ja vuodesta 2003 alkaen Wall Streetillä. Päivittäisestä analyytikontyöstä neuvonantajaksi siirtynyt Kuittinen katsoo Nokian nykyistä menoa surullisena. ”Mun on hyvin vaikea hahmottaa, missä Nokia menee. Muutama vuosi sitten ne sanoivat, että digital health on niiden iso fokus. Sitten ne sanoo yhtä ja toistakin verkkobisneksestä, mitä ei toteutunut. Nokian viimeisimmät 15–17 vuotta ovat olleet vähän sotkemista.” Sitä, miksi Nokia menetti suuria asiakkuuksia, Kuittinen ei ymmärrä vieläkään. ”Jotain on mennyt pahasti pieleen. Tuote-roadmapissa on täytynyt tapahtua jotain, mistä ei vaan puhuta. Ja Suomessahan ei ole totuttu puhumaan Nokian ongelmista", hän sanoo. New Yorkin liepeillä asuva Kuittinen seuraa tiiviisti teknologiayhtiöitä ja pörssiä. Hän näkee useita yhteneväisyyksiä nykyisen AI-huuman ja vuosituhannenvaihteen it-huuman välillä. Neljännesvuosisata sitten uskottiin, että verkkoinfrasturuktuuria rakentavat yhtiöt pystyisivät säilyttämään korkean kannattavuutensa. Nykyisin uskotaan, että tehokkaita siruja valmistavan NVIDIA:n marginaalit pitäisivät. ”Miten ne voisivat pitää? Lucentilla ja Ciscolla oli sentään asiakkaat, jotka eivät pystyneet itse kilpailemaan niiden kanssa. Mutta NVIDIA:n isot asiakkaat Microsoft, Google ja Amazon ovat kuumeisesti tekemässä omia chip-suunnitelmia ja yrittävät itse rakentaa tuotetta, jota NVIDIA toimittaa niille.” Kuittinen uskoo, että AI-osakkeissa on kupla, mutta se ei tarkoita, etteivätkö arvostukset voisi ampua vielä katosta läpi. Itse asiassa hän arvelee, ettei romahdusta nähdä ennen kuin joutsenlaulu on laulettu. Media ympäri maailmaa seuraa kiinnostuneena Kamala Harrisin ja Donald Trumpin presidentinvaalitaistoa – eikä sitä voida olla sivuuttamatta Tero Kuittisenkaan kanssa. Mutta kuinka Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittavaa rahastoa hoitava salkunhoitaja seuraa vaaleja? S-Pankin USA-rahastoa hoitava Antti Raappana muistuttaa, että presidentinvaalien kanssa samaan aikaan käydään myös senaatinvaalit ja edustajahuoneenvaalit. Tulevan politiikan kannalta on paljon merkitystä sillä, saavatko demokraatit tai republikaanit värisuoran. Vaalit voivat johtaa politiikan suunnanmuutokseen. "Keskeisiä tekijöitä ovat yritysverotus, kauppapolitiikka, julkinen kulutus yleisesti, yritystukiohjelmat ja muut mahdolliset insentiivit...", Raappana luettelee. Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

60 min

#35. Kuinka päihitätte suurpankit, S-Pankin Riikka Laine-Tolonen?

S-Pankki on salakavalasti vahvistanut asemaansa yritysostoilla. Niistä viimeisin on parhaillaan loppusuoralla oleva liiketoimintakauppa, jolla S-Pankki ostaa Handelsbankenin Suomen henkilöasiakas- sekä varainhoito- ja sijoituspalveluliiketoiminnot. Kaupan myötä S-Pankki kasvaa asuntolainapankkina Suomen neloseksi Säästöpankkiryhmän ohi ja vahvistaa nelostilaansa talletusten määrässä. Ero markkinoita hallitseviin OP-ryhmään ja Nordeaan on selvä, mutta Danske Bankin kanssa aletaan olla jo suunnilleen samassa kokoluokassa. S-Pankki on tullut vihreän kortin kautta monelle kuin itsestään kakkospankiksi – asiakkaita on peräti 3,3 miljoonaa. Tavoitteena on hilata asemaa kakkossijalta ylöspäin. Laajassa asiakaskunnassa Riikka Laine-Tolonen näkee myös varainhoidon kasvumahdollisuudet. ”Meillä on tosi iso potentiaali yksityispankin ja instituutiosijoittajien ulkopuolella.” Handelsbankenin rahastoihin sijoittaneet jäävät liiketoimintakaupassa Handelsbankenin rahastojen osuudenomistajiksi. Ryhdytäänkö uusia asiakkaita käännyttämään S-Pankin rahastoihin? "Meidän skaala kasvaa niin merkittävästi. että se luo meille jo niin paljon etua, että hyödyt tulevat sitä kautta", Laine-Tolonen sanoo. Grillissä puhutaan myös muun muassa Handelsbankenin konttoriverkoston tulevaisuudesta ja Suomen talousnäkymistä. Yhteistyössä: S-Pankki

49 min

#34. How to Find the Next Tesla, Baillie Gifford's Stuart Dunbar?

Baillie Gifford’s Stuart Dunbar delves deep into the world of growth investing and shares how Baillie Gifford's team identifies the next big disruptors—companies like Tesla. Dunbar reveals Baillie Gifford’s unique approach, focusing on long-term potential over short-term financial metrics. He explains why taking risks and embracing uncertainty is essential to finding tomorrow’s transformative companies. Whether you’re curious about how future industry leaders are spotted or interested in the mindset behind visionary investing, this episode offers valuable insights for anyone looking to understand growth investing better. Syväsukellus kasvusijoittamisen maailmaan. Edinburghilainen varainhoitoyhtiö Baillie Gifford on erikoistunut löytämään tulevaisuuden tähtiä ennen kuin muut löytävät ne. Yhtiö esimerkiksi sijoitti Teslaan jo toistakymmentä vuotta sitten. Partneri Stuart Dunbar kertoo, kuinka Baillie Giffordilla haarukoidaan yhtiöitä, jotka voivat kymmenkertaistaa sijoituksen arvon. "Oikeiden osakkeiden poimimisessa on kyse siitä, että valitaan joukko osakkeita, joilla on potentiaalia kasvaa merkittävästi. Kyse ei ole virheiden välttelystä", Dunbar sanoo.

57 min

#33. Miksi Sampo ei tahdo Pohjolan Berkshireksi, Mirko Hurmerinta?

”Me keskitymme vahinkovakuutusliiketoimintaan, ja sijoituksilla tehdään pikkuisen ylimääräistä siihen päälle”, Sammon sijoittajasuhdepäällikkö Mirko Hurmerinta linjaa. Monien vahinkovakuutusyhtiöiden liikeidea nojaa sijoitustuottoihin. Vakuutusliiketoiminnalla päästään niukin naukin omilleen, mutta taseen sijoitusomaisuudella tehdään tulosta. Sampo on toista maata. Se keskittyy tekemään rahaa vakuutusliiketoiminnalla. Sampo-konserni tavoittelee alle 85 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta. Luku on kansainvälisessä tarkastelussa kova, mutta Pohjoismaissa se on keskeisimpien verrokkiyhtiöiden Trygin ja Gjensidigen luokkaa. Voisihan ikuisuushorisonttinen vakuutusyhtiö tehdä myös taseen sijoituksilla? ”Jos ottaisimme paljon enemmän riskiä esimerkiksi sijoittamalla osakkeisiin vielä enemmän, se sitoisi enemmän pääomaa, mikä tarkoittaisi, että pääoman tuotto olisi paljon matalampi, ja se tekisi tuloksesta paljon volatiilimpaa”, Hurmerinta selittää. Pohjoismaisten vahinkovakuuttajien poikkeuksellista operatiivista tehokkuutta selittänee osaltaan markkinan oligopolistinen rakenne. Esimerkiksi Suomessa kolme suurinta eli Pohjola, LähiTapiola ja Sammon If hallitsevat yhdessä 80 prosenttia vahinkovakuutusmarkkinasta. Isossa-Britanniassa, jossa Sampo omistaa lähinnä digitaalisilla alustoilla toimivan Hastings-yhtiön, vahinkovakuutusmarkkina on varsin toisenlainen. Saarivaltiossa vakuutuksia myydään pääasiassa hintavertailusivustojen kautta, mikä vaatii yhtiöiltä erittäin tarkkaa hinnoittelua ja nopeaa reagointia markkinamuutoksiin. "Hastings voi muuttaa hintojaan jopa sata kertaa kuukaudessa, kun taas Pohjoismaissa hinnat päivitetään yleensä vain kerran kuukaudessa. Tämä hinnoittelun joustavuus on yksi Hastingsin keskeisistä kilpailuvalteista", Hurmerinta kertoo. Kahdentoista kuukauden kuluttua eli syyskuun 2025 lopulla keskuspankkien ohjauskorot ovat nykyistä alemmalla tasolla molemmilla puolilla Atlanttia. Sitä mieltä on markkinoiden konsensus. S-Pankin korkoihin erikoistunut johtava salkunhoitaja Marko Ojala on pääpiirteissään samaa mielstä markkinoiden kanssa. Hän muistuttaa, että pitkän nollakorkoajan jälkeen keskuspankit ovat viime vuosina viimein päässeet harjoittamaan normaalia keskuspankkipolitiikkaa. ”Uskon, että EKP ei tule ainakaan laskemaan korkoja nopeammin kuin markkinat hinnoittelevat", hän lisää. Yhteistyössä: Sampo Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

80 min

#32. Kuinka pörssiyhtiö katsoo 2100-luvulle, Ville Voipio?

"Minua ei tämän kvartaalin tulos kiinnosta niin paljon kuin se, minkälainen vaikutus meillä on kymmenen vuoden päästä," Vaisalan hallituksen puheenjohtaja, omistajasuvun neljänteen sukupolveen kuuluva Ville Voipio sanoo. Vaisala on malliesimerkki yhtiöstä, jossa ankkuriomistajasuku pitää valtaa tiukasti käsissään. Yhtiöön mukaan lähtevän sijoittajan on paras luottaa pääomistajien näkemykseen siitä, miten yhtiötä tulee kehittää. Yhtiön äänivaltaosakkeet ovat suvun hallussa, ja pörssisijoittajille on tarjolla vain tapettipapereita. Sijoittajille lankeaa lähinnä rahoittajan ja riskinkantajan rooli. ”Omistaja ja sijoittaja saattavat olla vähän eri kapistukset. Näen sen niin, että omistaja on taho, joka voi ja haluaa ja kykenee ohjaamaan yhtiötä hyvin pitkällä aikavälillä. Sijoittaja on sellainen, joka löytää: tässä on kiva yhtiö, laitetaan tänne rahaa ja tämä tuottaa kivasti”, Voipio sanoo. Grillissä käsitellään omistajan ja sijoittajan roolia ja ennen muuta sitä, kuinka pörssiyhtiömaailmassa katsotaan vuosikymmenten päähän – jolloin ne kriisit, joita nyt pyritään ratkaisemaan, saattavat olla todellisuutta, jos ratkaisut eivät tepsi. Jälkimmäiseen asiakokonaisuuteen Voipio on oikea ihminen vastaamaan paitsi pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajana myös siksi, että hän opettaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa työelämäprofessorina kestävää globaalia liiketoimintaa. Grillin äärellä Voipio antaa huutia ESG-reittauksille ja valitsee itselleen 50-vuotisjuhlajuoman. Marinadi-osiossa mietitään, onko yhtiön kotipaikalla sijoittajalle tuon taivallista merkitystä. "Monet eri toimialat ovat riippuvaisia jonkin maan taloustilanteesta ja sen muutoksista", S-Pankin osakesijoituksista vastaava johtaja Seppo Kurki-Suonio muistuttaa. Hän nostaa esimerkeiksi etenkin sähkö- ja kaasuyhtiöt, päivittäistavarakaupat ja pankit. Saman alan yhtiöitä myös klusteroituu samoille alueille. Marinadista selviää myös, kuinka sijoittajan on syytä ottaa maantiede ja poliittiset riskit huomioon. Marinadi-osio: yhteistyössä S-Pankki Ville Voipion luentosarja (englanniksi): http://www.youtube.com/@prof.sustainablebusiness2193

62 min

#31. Rahaa ilmasta, Solar Foodsin Pasi Vainikka?

Solar Foods on kuin science fiction -kirjailijan päiväunesta. Yksisoluista mikrobia sopivassa liuoksessa vedyn ja hiilidioksidin avulla fermentoimalla Solar Foods tuottaa Solein-proteiinia, joka sopii erilaisten elintarvikkeiden ainesosaksi. Solar Foods ratkaisee osaltaan maapallon kohtalonkysymyksiin kuuluvaa ruokaongelmaa. Jos maapallon väestönkasvu ja luultavasti sitäkin enemmän proteiinien tarve kasvavat, muun kuin eläinperäisen proteiinin osuuden on kasvettavat. Kasvipohjaiset proteiinit ovat yksi vastaus ongelmaan. Solar Foodsin ratkaisussa irtaudutaan myös maataloudesta ja peltojen tarpeesta. Sähköä yhtiön prosessi kuitenkin kuluttaa rutkasti, ja sähkö onkin Soleinin tuotannossa suurin kustannus. Solar Foodsin positiiviset kassavirrat ovat vielä kaukana. Yhtiölle valmistui keväällä 2024 Vantaalle koe-erätehdas, jossa hiotaan tuotantoprosessia ja tuotetaan Soleinia potentiaalisille asiakasyhtiöille, jotka voivat rakentaa Soleiniin nojaavia tuotteita eteenpäin myytäväksi. Jos asiakkailta saadaan hyviä kokemuksia ja sitovia ostosopimuksia, Solar Foods ryhtyy rakentamaan kaupalliseen tuotantoon sopivaa Factory 02:ta. Päätös tehdään yhtiön arvion mukaan viimeistään vuonna 2026, ja kunnon tuotannossa tehdas voisi olla ehkä vuonna 2030. Karon Grillissä Solar Foodsin perustaja ja toimitusjohtaja Pasi Vainikka kertoo Solar Foodsin Solein-proteiinin asemoitumisesta osaksi proteiinimarkkinaa. Miksi yhtiön suurimpien omistajien joukossa ei näy kansainvälisiä sijoittajia? Miksi Soleinia sisältäviä tuotteita ei saa myydä Euroopassa? Entä kuinka ihmeproteiini aiotaan hinnoitella? Marinadi-osiossa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis kertoo pahimman sijoitusmokansa ja sen, mitä on siitä oppinut. Yhteistyössä: Solar Foods Marinadi yhteistyössä: S-Pankki #solarfoods #uuselintarvike #solumaatalous #firstnorth #listautuminen #kasvuyhtiö #foodoutofthinair

75 min

#30. Miksi Helsinki on alelaarissa, Kim Lindström?

Helsingin pörssissä on halpaa. Tähän lopputulokseen sijoittaja Kim Lindström tulee tarkastellessaan Helsingin pörssin yhtiöiden yhteenlastettua markkina-arvoa suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen. Tämän Buffett-indikaattoriksi kutsutun tunnusluvun kuuluisin käyttäjä on toinen sijoittajalegenda Warren Buffett, joka tarkastelee sen avulla Yhdysvaltain markkinoita. ”Tällä hetkellä on ihan selvästi nähtävissä, että olemme trendin alapuolella – aivan niin kuin olimme vuonna 2008 finanssikriisin aikaan ja 2011, jolloin oli eurokriisi”, Kim Lindström sanoo. Lindström kertoo ostaneensa viime aikoina muun muassa Tietoevryä, Valmetia ja Tokmannia. "Nokian Renkaita olemme ostaneet jo pitkään siinä uskossa, että se on kärsivällisen sijoittajan jokeri. Kaikenlaista muutakin”, Kim Lindström lisää. ”Olennaisempaa kuin se, mitä olemme ostaneet, on se, mihin hintaan olemme ostaneet. Voimme tarttua osakkeisiin laajallakin rintamalla, jos näemme, että osake on aliarvostettu.” Grillin Marinadi-osiossa S-Pankin osakesijoituksista vastaavan johtajan Seppo Kurki-Suonion kanssa käsitellään Euroopan taloustilannetta. Euroopan talouden nousua on odotettu ja odotettu – ja odottaa on saatu. Kurki-Suonio listaa kolme syytä Euroopan vaisuuteen. Kurki-Suonio on kuitenkin optimistinen Euroopan piristymisen suhteen. Siihen hän on varautunut muun muassa lisäämällä luksusyhtiöiden painoa hoitamassaan S-Pankki Eurooppa Osake -rahastossa. Marinadi yhteistyössä S-Pankki

74 min

#29. Onko Metso valmis, Pekka Vauramo?

Metso lehahti uutisotsikoihin, kun ruotsalainen talouslehti Dagens Industri uutisoi, että Metson ja ruotsalaisen Sandvikin kaivoistoimintoja oltaisiin yhdistämässä. Yhdistyminen olisi looginen jatko sille rakennemuutosten sarjalle, jota Metso on käynyt 25 vuoden pörssitaipaleensa aikana. Yritysjärjestelyillä on saatu arvoa esiin ja luotu entistä kohdennetumpi ja kannattavampi Metso. Toimitusjohtaja Pekka Vauramon johdolla Metsosta ja Outotecistä on tehty nykyinen Metso. Yhtiön kannattavuus on parantunut rutkasti ja noussut suomalaisten konepajojen eliittiin. Vauramo kertoo, kuinka kannattavuusparannus on tehty ja kuinka se auttaa Metsoa yhä puolustamaan ja parantamaan marginaalejaan. Grillillä Pekka Vauramo kertoo muun muassa myös sen, kuinka Metso poikkeaa ruotsalaisista verrokeistaan Sandvikista ja Epirocista. Huhuttu Sandvikin kaivosliiketoiminnan ja Metson yhdistäminen näyttää paperilla järkevältä, eikö? "Mehän toki myymme vähän samoille asiakkaille. Siinä mielessä varmaan joitakin synergioita voisi tavoittaa, mutta – tiedän sen Metson ja Outotecin yhdistymisestä – nämä keskustelut ovat sangen monimutkaisia ja kaikissa osapuolissa on tällaisissa tapauksissa monta asiaa, jotka pitää huomioida samaan aikaan ennen kuin tällaiset asiat koskaan voivat päätyä maaliin”, Pekka Vauramo sanoo. Marinadi-osiossa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis käy läpi askelmerkit Helsingin pörssin loppuvuoteen. ”Pankit, konepajat – loistavia tuloksia, kaikkien aikojen parhaita kannattavuuksia. Tilauksia ehkä konepajapuolella saatiin niukasti”, Varis summaa toisen vuosineljänneksen juuri päättynyttä tuloskautta. Variksen hoitaman rahaston salkun suurimpien sijoitusten joukkoon osui kaksi kuluneen tuloskauden supernousijaa, Qt ja Konecranes. Jaksosta selviää, mikä yhtiö sen sijaan tuotti pahan pettymyksen ja mitä Varis teki yhtiön osakkeelle. Yhteistyössä: Metso Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

70 min

#28. Keräyspaperista arvopaperiksi, Pekka Kantanen?

Sen jälkeen kun arvopaperilla ei ole arvoa alkuperäisessä tehtävässään eli osoittamaan omistusta yhtiöstä tai lainasaamista, sillä voi olla arvoa muissa merkityksissä. Pekka Kantanen on Suomen tunnetuin osakekirjakeräilijä. Hän kiinnostui vanhoista osakekirjoista työskennellessään pankkiuransa alussa Suomen Yhdyspankissa. Asiakas toi Kantaselle Wärtsilän osakekirjan, joka piti pankissa vaihtaa uuteen, mutta hän ei halunnut luopua osakekirjasta: siinä oli Carl Gustaf Emil Mannerheimin nimi. Kantanen selvitti asian yhtiön kanssa. Asiakas sai pitää osakekirjansa sen jälkeen, kun se oli mitätöity. "Sitten minä rupesin keräämään mannerheimeja", Kantanen sanoo. Mannerheim oli sotien välisenä aikana aktiivinen myös talouden piirissä. Hän oli omistajana useissa osakeyhtiöissä ja toimi Liittopankissa ja myöhemmin Helsingin Osakepankissa hallintoneuvoston puheenjohtajana. Työskennellessään pankissa Pekka Kantanen oli vanhojen osakekirjojen äärellä. Hän pani mitätöityjä osakekirjoja sivuun ja kartutti kokoelmaansa. Kirjoitettuaan toisen vanhoja osakekirjoja käsittelevän kirjansa Aikamatka pörssiin (Talentum 2012) Kantanen myi suuren osan osakekirjakokoelmastaan. Kallein paperi vaihtoi omistajaa nelinumeroisella summalla. Hyvä diili jo aiemmin oli ollut Playboyn osakekirjojen ostaminen Yhdysvalloista ja myyminen Suomessa. Osakekirjoista irti päästettyään Kantanen siirtyi obligaatioiden pariin. Minna Canthin kotitalossa Kanttilassa taltioidussa Grillissä ollaan konkreettisesti vanhojen arvopapereiden äärellä. Marinadissa S-Pankin korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavan rahaston salkunhoitaja Pekka Siltala kertoo markkinoilla havaitsemastaan anomaliasta ja siitä, kuinka sitä voi hyödyntää. Pekka Kantasen ylläpitämä obligaatioihin erikoistunut sivusto: www.obligaatio.fi Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

86 min

#27. Satasen seteleitä viidelläkympillä, Aki Pyysing?

Aki Pyysingin salkussa on kymmeniä yhtiöitä. Hän seuraa markkinoita ja käy omistamillaan yhtiöillä kauppaa aktiivisesti olematta kuitenkaan treidari. Pyysing keventelee ja lisäilee positiotaan osakekurssin heilahtelun mukaan ja pyrkii ottamaan välistä paperirahaa. ”Lyhyellä aikavälillä osakekurssi käyttäytyvät täysin järjettömästi ja pitkällä aikavälillä taas täysin loogisesti. Siinä välillä ne hyppivät ja pomppivat”, Pyysing sanoo. Taktiikassa vaarana on se, että satunnaiseksi kurssinousuksi luulemassaan tilanteessa päätyy keventämään nousutrendiin päässyttä osaketta liiaksi ja parhaat hinnat jäävät saamatta. Näin Pyysingille kävi esimerkiksi Cargotecissä ja Konecranesissa. ”Mutta se pohjautui myös siihen, että ne alkoivat olla aika kalliitakin. Olen fundamenttipohjainen sijoittaja, joka pyrkii hyötymään välissä olevista kurssireaktioista, jotka eivät yleensä perustu yhtään mihinkään", Pyysing määrittelee. Juhannusgrillillä puhutaan ainakin Cityconista, Ovarosta, Exel Compositesista ja Tietoevrystä. Niin grillaaja kuin grillattava äityvät vaatimaan osakkeenomistajien tasa-arvoista kohtelua ja puhuvat merkintäoikeusantien puolesta. #citycon #ovaro #tietoevry #exel #treidaus #merkintäoikeusanti #osakeanti #sijoitustieto #pyysing

68 min

#26. Velkavipu vääntää väärään suuntaan, Asuntosalkun Jaakko Sinnemaa?

Asuntosalkku sijoittaa yksittäisiin asuntoihin samaan tapaan kuin stereotyyppinen valistunut yksityinen asuntosijoittaja. Ammattimaiselle asuntosijoittamiselle tyypilliseen tapaan yhtiö vivuttaa tuottojaan käyttämällä velkaa. Tällä hetkellä Asuntosalkku maksaa lainarahastaaan korkeampaa korkoa kuin mitä se saa asunnoistaan nettovuokratuottoa. Korkokulujen vähentämisen jälkeen yhtiön rullaavan liiketoiminnan tulos on niukin naukin plussalla. Asuntosalkun toimitusjohtaja Jaakko Sinnemaa uskoo parempaan tulevaisuuteen. Rullaava tuotto voi parantua kahta kautta, ja kumpikin niistä on vaikuttaa vielä ihan todennäköiseltä. ”Jos korkokustannukset pienenevät ja vuokratuotot nousevat, spredi siinä, mitä jää viivan alle, kasvaa”, hän muistuttaa. ”Nyt on haastavammat ajat: korot ovat korkealla, vuokrat eivät ole kehittyneet, on ollut paljon [vuokra-asunto]tarjontaa erityisesti Suomessa”, Sinnemaa sanoo. ”Silti näissä oloissa päästään jonkin verran plussalle. Jossain toisessa ajassa tulos on paljon suurempi.” Marinadissa pureudutaan korkeariskisiin yrityslainoihin eli High Yieldiin. S-Pankin High Yield -rahaston salkunhoitaja Pekka Siltala kertoo, mistä High Yield -lainasijoittajan tuotto muodostuu ja millaisia tuottoja niistä voi odottaa. Asuntosalkun sijoittajasivut: https://asuntosalkku.fi/sijoittajille/ Yhteistyössä: Asuntosalkku Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

85 min

#25. Miksi kultakaivokset eivät käy kaupaksi, Endominesin Kari Vyhtinen?

Jos myyntihinta nousee mutta tuotantokustannukset pysyvät ennallaan, yhtiön kannattavuus kohoaa. Tämä on ollut kultakaivosten tilanne kullan hintarallissa. Karjalan kultalinjalla kultaa kaivavan Endominesin kohdalla tuotantokustannuskin on laskusuunnassa, sillä yhtiö on pystynyt nostamaan tuotantovolyymejaan. Tänä vuonna on tarkoitus päästä tasolle, joka vastaisi 20 000 tuotettua kultaunssia vuodessa. Toimitusjohtaja Kari Vyhtisen tavoitteet ovat kuitenkin paljon korkeammalla. Tavoitteena on löytää miljoonan unssin kultavarannot ja sen myötä rakentaa toisen kokoluokan tuotantokapasiteetti. Pampalon kaivoksen tuotannosta saatavat rahat eivät vielä riitä kiihtyneen malminetsinnän rahoittamiseen. Viimeksi maaliskuussa Endomines kertoi laskeneensa liikkeelle 3,8 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan Eteläisen kultalinjan malminetsinnän laajentamista varten, sekä yleisiin liiketoiminnan tarpeisiin. Endominesin rahoitushuolet voisivat ratketa, jos se saisi myytyä Yhdysvalloissa olevat kaivosprojektit, jotka yhtiö on nykyisen strategiansa mukaisesti asettanut talvehtimaan. Ratkaisua odotellessa Yhdysvalloista tulee vuositasolla vajaan miljoonan euron kulut. Kuinka Endomines voisi muuttaa Yhdysvaltain kaivosprojektinsa rahaksi? Entä millä Kari Vyhtinen perustelee uskonsa siihen, että vuoden sisällä kullan hinta rikkoo 3000 Yhdysvaltain dollaria unssilta? Marinadi-osiossa S-Pankin päästrategi Lippo Suominen opettaa EKP-logian alkeet. Miksi hyvä nyrkkisääntö keskuspankkien korkomuutosten ja osakekurssien välisestä yhteydestä ei toimi - vaan osakemarkkinat itse asiassa käyttäytyvät juuri päin vastoin kuin teoria antaa olettaa? Endominesin sijoittajasivut: https://endomines.com/sijoittajat/ Yhteistyössä: Endomines Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

66 min

#24. Onko Loihde lukkoseppä vai it-konsultti, Samu Konttinen?

Loihde ei ole yhtiönä valmis, ja juuri se tekee siitä sijoittajan kannalta kiinnostavan: mahdollisuuksia kannattavuuden parantamiseen luulisi olevan. Toimitusjohtaja Samu Konttisen listalla onkin useita keinoja, joilla kannattavuustaso pyritään kaksinkertaistamaan. Jonkin verran tehostettavaa on ehkä saatavilla yhtiöryppään nitomisesta yhdeksi. ”On vielä ulosmitattavaa, tämä ei ole valmis, mutta ollaan paljon paremmassa tilanteessa kuin puolitoista vuotta sitten”, Konttinen sanoo. Toiseksi it-palvelumarkkina on nyt matalasuhdanteessa. Erityisesti projekteja yritysasiakkaille tekevät it-palveluyhtiöt kautta linjan ovat kärsineet kannattavuusongelmista. Kun asiakastyötä tekevien konsulttien käyttöasteet saadaan nousemaan ja huoltosuhde eli laskutusta tuovien ja tukitoiminnoissa olevien henkilöiden suhde paremmaksi, kannattavuus kohoaa. Kolmas, joskin Konttisen listalla ensimmäinen, on jatkuvien palveluiden osuuden kasvattaminen. Loihde pyrkii nostamaan sijoittajien suosimien jatkuvien palveluiden osuuden 30 prosenttiin liikevaihdostaan. Mutta mitä ihmettä Loihde edes tekee? Onko se lukkoseppä vai it-konsultti? "Olemme it-palveluyhtiö, jossa turvallisuus on isolla painotuksella”, Samu Konttinen muotoilee. Marinadi-osiossa käsitellään Private Equityä eli sijoittamista pörssin ulkopuolisiin yhtiöihin. Miksi se on tuottanut pörssisijoituksia paremmin, ja millaisia tuottoja listaamattomalta puolelta saadaan? Asiantuntijavieraana S-Pankin Private Equity -rahastojen salkunhoitaja Annika Henriksson. Loihteen sijoittajasivut: https://www.loihde.com/sijoittajille/ Yhteistyössä: Loihde Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

71 min

#23. Mikä on kinkkukiusauksen kilpailuetu, Fodelian Mikko Tahkola?

Valmisruokia suurtalousasiakkaille valmistavan Feelian edessä aukeaa Suomessa teoriassa miljardien eurojen potentiaalinen markkina. Viime vuonna 26,5 miljoonan liikevaihtoon yltäneelle yhtiölle riittää otettavaa. Feelian valmisruokien lämmittäminen jakelukeittiössä säästää rahaa ja työvoimatarvetta verrattuna malliin, jossa ruoka valmistetaan keskuskeittiössä ja jaellaan sieltä yksiköihin, jotka tarjoilevat sapuskan ruokailijoille. ”Silloin kun pääsemme keskustelemaan kaupungin talousjohdon tai kaupunginjohtajan kanssa, olemme vahvoilla”, Fodelian toimitusjohtaja Mikko Tahkola sanoo. Feelia on toinen Fodelian kahdesta liiketoimintayksiköstä. Toinen on kuluttajatuotteisiin keskittynyt Fodelia Retail. Suurimman osan Fodelia Retailista muodostaa naksuvalmistaja Real Snacks, joka valmistaa muun muassa perunalastuja. Suurin osa Real Snacksin tuotannosta menee kauppaketjujen omien merkkien pakkauksiin. Fodelia pyrkii seuraavina vuosina vuotuiseen noin 20 prosentin liikevaihdon kasvuun, jolloin vuoden 2028 liikevaihdon tulisi olla yli sata miljoonaa euroa. Liikevoittotasoaan yhtiö pyrkii nostaman asteittain niin, että se vuonna 2028 ylittäisi kymmenen prosenttia. Fodelian sijoittajasivut: https://www.fodelia.fi/fodelia-sijoittajille/sijoittajille/ Yhteistyössä: Fodelia

73 min

#22. Alexander Ehrnrooth, onko Helsingin pörssi rikki?

Viiden pörssiyhtiön suuromistaja Alexander Ehrnrooth sanoo, että Suomen pörssin alakulo vaikeuttaa yhtiöiden kehittämistä. "Oman pääoman ehtoista pääomahuoltoa on mahdoton tehdä ja hakea kasvua sitä kautta. Lainarahaa ei voi ottaa ihan loputtomasti”, hän sanoo Karon Grillissä. Matala arvostus johti osaltaan siihen, että Ehrnroothin orkestroiman Virala Acquisition Companyn kautta pörssiin tullut Purmo päätyi lunastustarjouksen kohteeksi. Rettig ja Apollo-pääomasijoitusyhtiö ovat tarjoutuneet ostamaan Purmon muut osakkaat ulos. Ehrnroothin ja hänen veljensä Virala myy osakkeensa. Helsingin pörssin aneemisuuden vuoksi merkintäoikeusantien järjestäminen ei Ehrnroothin mielestä toimi. Siksi esimerkiksi YIT:ssä päädyttiin tekemään muutamille vanhoille suuromistajille suunnattu osakeanti, jossa nämä saivat merkitä uusia osakkeita antitiedotetta edeltänyttä pörssikurssia vastanneeseen hintaan 1,60 eurolla. Kun rahoituspaketista kerrottiin, YIT:n kurssi nousi. Suunnattuun antiin osallistuneet valitut suursijoittajat ovat saaneet parissa kuukaudessa yli 20 prosentin pikavoiton. Idean isäksi tunnustautuva Ehrnrooth on vakuuttunut siitä, että toteutettu ratkaisu oli paras myös piensijoittajien kannalta. "Jos olisi tullut kuponkianti, kurssi olisi ollut yksi, ja sitten se olisi ehkä noussut 1,2:een”, hän heittää. Jaksossa puhutaan paljon siitä, miksi private equity eli pörssin ulkopuoliset omistukset ovat suosiossa ja miksi Ahlstrom-Munksjökin piti vetää pois pörssistä. Entä pitäisikö Ehrnroothien sukuyhtiö Fiskars pilkkoa? Marinadissa käsitellään sitä, kuinka sijoittaja voisi parantaa inhimillisyydestään aiheutuvia virheitä osakkeiden myymisessä. ”Ei siihen oikein auta muu kuin oman itsetuntemuksen jatkuva parantaminen, oman sijoitustoiminnan jatkuva analysointi ja sitoutuminen sijoitusprosessiin. Prosessi määrittää, mitä tietoa katsotaan, miten se analysoidaan ja miten toimitaan analyysin perusteella”, S-Pankin osakesijoituksista vastaava johtaja Seppo Kurki-Suonio miettii.

93 min

#21. Pitkää mutta paksua leipää, Goforen Mikael Nylund?

Vauhdikkaasti kasvanut Gofore tunnetaan julkisen puolen asiakkaisiin erikoistuneena it-palveluyhtiönä. Karon Grilli lähti Tampereelle selvittämään, millä keinoilla Gofore kykenee takomaan selvästi kaksinumeroista kannattavuutta myös näinä vaikeina aikoina, joina sen listatut verrokit kärsivät kannattavuusongelmista. Usein toistellun sanonnan mukaan valtion leipä on pitkä mutta kapea. Goforen toimitusjohtaja Mikael Nylund myöntää julkisen leivän pituuden – raamisopimuksien kestot ovat tyypillisesti 4–7 vuoden mittaisia –, mutta väitettä leivän kapeudesta hän ei niele. Selitys sille, että Gofore saa pitkän ohella paksua leipää, tuntuisi olevan ennustettavuudessa ja sen tuomassa tehokkuudessa, teollisuuskielellä ilmaistuna kapasiteetin käyttöasteessa ja siinä, että koneet ovat juuri niille ominaisimmassa käytössä. ”Julkisen sektorin toimijat ovat toimintatavoiltaan pitkäjänteisiä. Tiedämme aika kivasti vuosi eteenpäin, mitä on tarkoitus tehdä ja kuinka paljon se vaatii meidän asiantuntemustamme. Pystymme sitomaan henkilöt projekteihin ja tekemään suunnitelmallisesti, mikä on tehokkaampaa taloudellisessa mielessä kuin lyhyttempoinen ’pieniä projektia paljon peräkkäin’”, Nylynd kertoo. Julkisen puolen kilpailutuksiin pääsee helposti mukaan jättämällä tarjouksen, joten alhaisesta käyttöasteesta kärsivät kilpailijat ovat ilmestyneet entistä hanakammin kisaamaan julkisista hankkeista. Kilpailun kiristyminen näkyy siinä, että Gofore ei ole voittanut kilpailuja yhtä usein kuin parhaimpina aikoina. ”On lyhyt tie lähteä tinkimään omasta myyntikatteesta”, Nylund sanoo – ja ehkä samalla varoittaa kilpailijoita. ”Meillä voi olla seitsemän vuoden sopimuksia. Jos sinne menee nollakatteisella, niin – niin!” Marinadi-osiossa katsotaan puolen vuoden päähän Yhdysvaltain presidentinvaaleihin, joista media ja finanssiteollisuus tekevät suuren spektaakkelin. Mutta onko sijoittajille niin suurta väliä, tuleeko Yhdysvaltain presidentiksi demokraatti vai republikaani? S-Pankin päästrategi Lippo Suominen muistuttaa, että oli presidentti sitten demokraatti tai republikaani, hän haluaa, että taloudella menee hyvin, koska silloin äänestäjillä menee hyvin – ja he äänestävät häntä tai hänen puoluettaan myös seuraavissa vaaleissa. ”Yleisesti kaikki toimialat keskimäärin hyötyvät”, Suominen huomauttaa. Goforen sijoittajasivut: https://gofore.com/sijoita/ Grillauksen livetaltiointi Tampereen sijoitusmessuilla: Ajaton Idea Oy I www.ajaton.fi Yhteistyössä: Gofore Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

41 min

#20. Kuinka indeksi voitetaan, Juha Varis?

S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis seuraa Helsingin pörssin ja First Northin yhtiöitä laajasti, vaikka rahastosalkun suurimmat omistukset ovat useiden miljardien arvoisia firmoja. ”Tälläkin hetkellä [salkusta] löytyy alla sadan miljoonan euron markkina-arvolla olevia yhtiöitä”, Varis sanoo. ”Ihan pienimpiä yhtiöitä on kuutisen prosenttia salkusta. Alle kahden miljardin arvoisia yhtiöitä on kaksikymmentä prosenttia salkusta”, hän valottaa. Tällaiset valinnat ovat yksi keino pyrkiä voittamaan rahaston vertailuindeksi. ”Jos näen, että yhtiössä on tarpeeksi tuottopotentiaalia – eli pitäisi nähdä vaihtoehto, että kurssi tuplaantuu tai kolminkertaistuu –, puolenkin prosentin painolla saa ihan kivan tuottolisän salkkuun.” Variksella on itse itselleen asettamana rajana juuri puolen prosentin osuus salkusta. Sitä pienempiä sijoituksia hänen ei kannata tehdä. Puoli prosenttia salkusta tarkoittaa rahaston nykyisellä pääomalla reilun miljoonan euron panostusta. Miksi Nokia ja Fortum eivät mahdu Fennon suurimpien omistusten joukkoon? Millaista omaa analyysityötä salkunhoitaja tekee ja kuinka sosiaalinen media voi olla siinä avuksi? Miksi Helsingin pörssi on pärjännyt viime aikoina huonosti? Juha Varis kertoo myös, kuinka hän on tehnyt osuudenomistajilleen rahaa toimitusjohtajanvaihdoksilla. S-Pankki Fennon tietosivu: https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/rahastot/s-pankki-fenno-osake-a/ Yhteistyössä: S-Pankki

65 min

#19. Haalitko salkkuusi tupakantumppeja, Kyösti Kakkonen?

Kyösti Kakkosen julkinen pörssisalkku näyttää siltä, että siihen on koottu komea valikoima Helsingin pörssin surkimussarjaa. Monia yhtiöitä yhdistää se, että ne ovat tai ovat olleet pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Eikä tämä ole sattumaa. Kyösti Kakkonen metsästää käänneyhtiöitä. ”Näihin keskisuuriin yrityksiin olen aika usein mennyt mukaan siinä vaiheessa, kun on ollut suunnattuja osakeanteja tai yhtiön tilanne muuten on ollut sellainen, että olen nähnyt niissä käänteen”, hän sanoo. ”Mielelläni arvioin näitä käänneyhtiöitä, koska jos oikeaan aikaan lähtee mukaan, niissä voi muodostua merkittävää arvonnousua.” Grillissä käydään läpi Kakkosen pörssisalkun keskeiset yhtiöt. Puheenaiheena muiden muassa Endomines, Incap, CapMan, Afarak, Herantis Pharma, Optomed... Marinadi-osiossa käsittelyssä Seitsemän rohkeaa yhtiötä (Magnificient Seven). Ovatko ne yliarvostettuja, S-Pankki USA:n salkunhoitaja Antti Raappana? Täydennys 21.4.2024: Kyösti Kakkosen julkisen salkun suurimmat omistukset Tiedot perustuvat Helsingin pörssissä tai Helsingin First Northilla noteettujen yhtiöiden suurimpien omistajien luetteloihin 31.3.2023 ja pörssikursseihin 19.4.2023. Mukaan on laskettu kaksi Kakkosen omistusyhtiötä ja henkilökohtaiset omistukset ja ne yhtiöt, joissa omistus on vähintään miljoona euroa. Kyösti Kakkosella on myös muita kuin tässä näkyviä pörssiomistuksia. Arvot miljoonia euroja. Endomines 18,3 Incap 15,6 Tecnotree 9,4 CapMan 6,3 Dovre Group 4,3 Aspocomp 3,7 Evli 3,3 Componenta 3,0 Herantis Pharma 2,8 Afarak Group 1,9 Optomed 1,8 Nexstim 1,3 Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

68 min

#18. Yritysoston aika, Koskisen Oyj:n Jukka Pahta?

Koskisen Oyj tavoittelee tilivuodelta 2027 puolen miljardin euron liikevaihtoa. Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 270 miljoonaa, joten firman pitäisi lähes kaksinkertaistaa kokonsa muutamassa vuodessa. Ei ole mikään salaisuus, että Koskisen Oyj haluaa kasvaa myös yritysostojen avulla. Puolitoista vuotta sitten listautuessaan yhtiö halusi paitsi rahaa myös vaihdettavan osakkeen, jota voi tarpeen tullen käyttää yrityskaupassa maksuvälineenä. Millaisia kohteita etsitte, Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta? ”Sellaisia kohteita, joissa meidän sydän vahvistuu entisestään." Hän pyörittelee lisää mahdollista yritysostokohdetta: ”Lähellä sahateollisuutta ja puunhankintaa ja integroitavissa meidän toimintaamme.” Koskisen Oyj:n liiketoiminta jakautuu sahateollisuuteen ja levyteollisuuteen. Grillissä käsitellään niiden luonteenpiirteet. Entä miten Koskisen Oyj takaa puuraaka-aineen saatavuuden? Kuinka onnistui Kärkölän Järvelään nousseen uuden sahainvestoinnin ajoitus? Jukka Pahta joutuu myös arvaamaan, onko päätehakkuukuusitukin hinta huhtikuussa 2025 korkeammalla vai matalammalla kuin huhtikuussa 2024. Marinadissa ihmetellään, miksi ihmeessä kannattaisi sijoittaa Euroopan osakemarkkinoille. S-Pankin osakesijoituksista vastaava johtaja Seppo Kurki-Suonio löytää ainakin kolme hyvää syytä. Koskisen Oyj:n sijoittajasivut: https://koskisen.fi/sijoittajille/ Yhteistyössä: Koskisen Oyj Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

61 min

#17. Miksi oppimateriaaleihin kannattaa sijoittaa, Sanoman Kaisa Uurasmaa?

Suomalaiset ovat Sanoman medialiiketoimintojen ympäröimiä: Sanoma tavoittaa joka viikko 97 prosenttia suomalaisista. Sanoman medioiden otteessa olevalta jää helposti huomaamatta se, että Sanoma-konsernin liikevaihdosta suurempi ja tuloksesta paljon sitäkin suurempi osa tulee oppimateriaaleista. Viime vuonna oppimateriaalien eli Sanoma Learningin liikevaihto oli 800 miljoonaa euroa, kun taas Media Finland toi 600 miljoonan euron liikevaihdon. Reilun viiden vuoden aikana Sanomassa on tapahtunut iso muutos. ”Hollannin medialiiketoiminnat myytiin 2017 ja 2019–2020. Siitä irrotettua pääomaa päätettiin käyttää oppimateriaaliliiketoiminnan kasvattamiseen. 2019 tehtiin ensimmäinen isompi yritysosto Hollannissa, 2020 Espanjassa ja 2022 Italiassa”, Sanoman sijoittajasuhde- ja yritysvastuujohtaja Kaisa Uurasmaa kertoo. Yritysostojen myötä Sanomasta on tullut merkittävä eurooppalainen perus- ja toisen asteen oppimateriaalikustantamo. Suomen osuus Sanoman oppimateriaaliliiketoiminnasta on enää 7–8 prosentin luokkaa. Kaisa Uurasmaa avaa oppimateriaaliliiketoiminnan lainalaisuuksia. Entä miten opetussuunnitelmasidonnaisessa bisneksessä saadaan maiden rajat ylittäviä synergiaetuja? Sanoma aikoo kaksinkertaistaan oppimateriaaliliiketoimintansa liikevaihdon vuoteen 2030 mennessä. Sitä ei saavuteta maltilliseksi ohjeistetun keskimäärin 2–5 prosentin vuotuisen kasvun avulla. Yritysostoja tarvitaan. Marinadissa S-Pankki USA:sta vastaava salkunhoitaja Antti Raappana kertoo painottaneensa markkinajohtajayhtiöitä, joilla on hyvä hinnoitteluvoima ja kannattavuus. "Toinen seikka on painotus rahoitusasemaltaan laadukkaissa firmoissa, jotka eivät velkaisia ja joilla on hyvä kassavirta." Sanoman sijoittajasivut: https://www.sanoma.com/fi/sijoittajat/ Yhteistyössä: Sanoma Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

77 min

Sijoittajien keskustelut ja näkökulmat Karon Grillissä

Jaksot

#36. Onko AI-osakkeissa kupla, Tero Kuittinen?

#35. Kuinka päihitätte suurpankit, S-Pankin Riikka Laine-Tolonen?

#34. How to Find the Next Tesla, Baillie Gifford's Stuart Dunbar?

#33. Miksi Sampo ei tahdo Pohjolan Berkshireksi, Mirko Hurmerinta?

#32. Kuinka pörssiyhtiö katsoo 2100-luvulle, Ville Voipio?

#31. Rahaa ilmasta, Solar Foodsin Pasi Vainikka?

#30. Miksi Helsinki on alelaarissa, Kim Lindström?

#29. Onko Metso valmis, Pekka Vauramo?

#28. Keräyspaperista arvopaperiksi, Pekka Kantanen?

#27. Satasen seteleitä viidelläkympillä, Aki Pyysing?

#26. Velkavipu vääntää väärään suuntaan, Asuntosalkun Jaakko Sinnemaa?

#25. Miksi kultakaivokset eivät käy kaupaksi, Endominesin Kari Vyhtinen?

#24. Onko Loihde lukkoseppä vai it-konsultti, Samu Konttinen?

#23. Mikä on kinkkukiusauksen kilpailuetu, Fodelian Mikko Tahkola?

#22. Alexander Ehrnrooth, onko Helsingin pörssi rikki?

#21. Pitkää mutta paksua leipää, Goforen Mikael Nylund?

#20. Kuinka indeksi voitetaan, Juha Varis?

#19. Haalitko salkkuusi tupakantumppeja, Kyösti Kakkonen?

#18. Yritysoston aika, Koskisen Oyj:n Jukka Pahta?

#17. Miksi oppimateriaaleihin kannattaa sijoittaa, Sanoman Kaisa Uurasmaa?

Nordnet Suomi

Rahapodi

Sijoituskästi

Ostan Asuntoja Podcast

Vernerin Vartti

Pörssipodi

Pörssipuhetta

Viisas Raha -podi

Podventoryn oivallukset

Jaksot

#36. Onko AI-osakkeissa kupla, Tero Kuittinen?

#35. Kuinka päihitätte suurpankit, S-Pankin Riikka Laine-Tolonen?

#34. How to Find the Next Tesla, Baillie Gifford's Stuart Dunbar?

#33. Miksi Sampo ei tahdo Pohjolan Berkshireksi, Mirko Hurmerinta?

#32. Kuinka pörssiyhtiö katsoo 2100-luvulle, Ville Voipio?

#31. Rahaa ilmasta, Solar Foodsin Pasi Vainikka?

#30. Miksi Helsinki on alelaarissa, Kim Lindström?

#29. Onko Metso valmis, Pekka Vauramo?

#28. Keräyspaperista arvopaperiksi, Pekka Kantanen?

#27. Satasen seteleitä viidelläkympillä, Aki Pyysing?

#26. Velkavipu vääntää väärään suuntaan, Asuntosalkun Jaakko Sinnemaa?

#25. Miksi kultakaivokset eivät käy kaupaksi, Endominesin Kari Vyhtinen?

#24. Onko Loihde lukkoseppä vai it-konsultti, Samu Konttinen?

#23. Mikä on kinkkukiusauksen kilpailuetu, Fodelian Mikko Tahkola?

#22. Alexander Ehrnrooth, onko Helsingin pörssi rikki?

#21. Pitkää mutta paksua leipää, Goforen Mikael Nylund?

#20. Kuinka indeksi voitetaan, Juha Varis?

#19. Haalitko salkkuusi tupakantumppeja, Kyösti Kakkonen?

#18. Yritysoston aika, Koskisen Oyj:n Jukka Pahta?

#17. Miksi oppimateriaaleihin kannattaa sijoittaa, Sanoman Kaisa Uurasmaa?

Samankaltaisia podcasteja

Nordnet Suomi

Rahapodi

Sijoituskästi

Ostan Asuntoja Podcast

Vernerin Vartti

Pörssipodi

Pörssipuhetta

Viisas Raha -podi

Podventoryn oivallukset