Yleisurheilun ajankohtaiset ilmiöt ja tulevaisuus

16. Vammoja, vammoja, vammoja...

Urheiluvammojen lisäksi SF-Podcastin tässä jaksossa Jarkko Finni ja Tuomo Salonen tarttuvat mm. ajankohtaisiin doping- ja nimitysuutisiin sekä ihmettelevät, miksi muutamien suomalaisten musiikkitaivaan suurimpien tähtien nimiä ja tuloksia ei löydy Tilastopajasta, vaikka he ovat "yleisurheiluperheen" kasvatteja.

54 min

15. Loppuvatko Suomesta yleisurheilijat?

Tässä SF-podcastin jaksossa Tuomo Salonen ja Jarkko Finni leikittelevät lennokkaasti ajankohtaisilla aiheilla, kuten SE-tykittely, PNG-havainnot ja alkukesän superyllätykset. Varsinaisessa ilmiökeskustelussa pureksitaan palasiksi kohuväitettä ”Suomesta loppuvat yleisurheilijat”. Tilastoknoppailussa päädytään tasatilanteeseen sekä yllättäviin suomalaisurheilijoiden päänahkameriitteihin.

67 min

14. KESÄKAUSI 2026 ALKAA – Pitkä kuuma yleisurheilukesä 2026

Tässä SF Podcastin kesäkauden 2026 ensimmäisessä jaksossa isännät, Tuomo Salonen ja Jarkko Finni, käyvät läpi yleisurheilun ajankohtaisia ilmiöitä, tapahtumia ja tulevan kesän odotuksia. Keskustelu alkaa leikkisällä pohdinnalla "kisamakkaroista" ja laajenee sitten kansainvälisiin suorituksiin, uusiin sääntöihin ja kotimaisiin urheilijanostoihin.(00:00) Kisamakkara-kauden avausMissä kisamakkarat on syöty ja mitkä ovat parhaat paikat syödä ja muita – oikeasti ajankohtaisia asioita(21:15) Kansainväliset yleisurheilun kohokohdatTammelan Tour de Hammerissa naisissa ja miehissä nähtiin pitkiä moukarikaaria. Erityishuomiona valmentajien välinen haastekisa, jossa isä Kari Pihkanen ja poika Jani Pihkanen kisasivat valmennettaviensa (Henri Liipola vs. Silja Kosonen) tulosten perusteella 1000 euron lahjoituksesta. Jani Pihkasen valmennettava Silja Kosonen voitti.World Relays (Botswanan Gaborone): Kovatasoisia lajeja, erityisesti miesten 4x400 metrin viesti, jonka Botswana voitti ajalla 2:54 ja muita tuloksiaLontoon maraton: Kaksi miestä juoksi alle kahden tunnin rajan: Keskustelua maratonien vauhdeista, kengistä ja erityisesti tehostuneesta energiansaannista kilpailun aikana (n. 80g/tunti).Pekingin 2027 MM-kilpailujen karsintajärjestelmä: Karsintarajat ovat merkittävästi kovennettu esim. vuoteen 2015 verrattuna, Suoralla tulosrajalla pääsevien urheilijoiden määrää on pienennetty. Suoran tulosrajan voi tehdä vain vähintään C-kategorian kilpailuissa (esim. Motonet GP). Tämä jättää ulkopuolelle monia muita kilpailuja.Kesäkausi 2026 – Ennakkokatsaus ja odotukset: Ultimate Championships (Budapest, 11.-13. syyskuuta) on täysin uusi World Athleticsin järjestämä arvokilpailu.Nuorten olympialaiset (U18) Dakarissa, Senegalissa: Paluu tauon jälkeen, eksoottinen paikka ja ajankohta (marraskuun alku).Tänä vuonna ei järjestetä lainkaan para-yleisurheilun arvokisoja, mikä osoittaa lajin kansainvälisen järjestelytoiminnan haasteita.Luvassa myös lajinostoja ja urheilijoitaShaunae Miller-Uibo: Kaksinkertainen 400 metrin olympiavoittaja tekee paluuta perheenlisäyksen jälkeen, näyttäen hyvää vauhtia 200 metrillä (22.04) ja osoittaen potentiaalia 400 metrille.Allyson Felix: Yli 30 arvokisamitalia voittanut legenda ilmoitti tavoittelevansa paluuta Los Angelesin 2028 olympialaisiin viestijoukkueessa.Norjan mixed 4x400m viesti: Tavoittelee EM-kultaa Karsten Warholmin johdolla. Joukkueessa myös vahvat naisjuoksijat. Karsintahaasteita, tavoitteena on oltava alle 3:10 aika.Suomen miesten 400 metrin ennätys: Konsta Alatupa, Juho Venäläinen ja Antti Sainio odotetaan haastavan Suomen vanhimman yleisurheilun ulkorataennätyksen (400m).Suomen naisten moukarinheitto: Erittäin vahva taso sekä nuorissa (esim. Kärhä, Siirilä, Siekkinen) että aikuisissa (Silja Kosonen, Krista Tervo, Niiranen, Sandkulla), mikä lupaa hyvää myös tulevaisuuteen.Suomen naisten moniottelut: Saaga Vanninen ja Enni Virjonen kisaamassa Götzisissä. Nuorissa Alisa Launonen ottelee yli 6000 pistettä ja rikkoo nuorten ennätyksiä.Suomen miesten yleisurheilu: Henri Liipola (moukari), Aku Partanen (kävely) ja nuori keihäskärki (esim. Topi Parviainen) tuovat mielenkiintoa EM-vuoteen.Kansallinen kilpailutoimintaSuomi järjestää suhteessa väestömäärään ja harrastajiin maailman eniten yleisurheilukilpailuja (lähes 2000 vuosittain). Mukana on maailmanluokan tapahtumia.(55:49) Uusi podcast-osio: TilastoknoppiJarkon knoppi: Kukaan ei ole koskaan saanut seiväshypyssä lopputuloksekseen 5.99 metriä. Tämä johtunee siitä, että rimaa korotetaan harvoin juuri 6 metrin maagisen rajan alle.Tuomon knoppi: Tuomas Seppänen (moukarinheitto) voitti Vaasan Kalevan kisoissa 2024 ensimmäisen SM-kultansa 20. yrityksellään (kilpaillut vuodesta 2004, pois vain 2009). Tämä saattaa olla Suomen ennätys pisimmässä mestaruusjahdissa. Vertaillaan David Söderbergiin, joka voitti ensimmäisen mestaruutensa 17. yrityksellä.

65 min

13. Lahjakkuus?

Lahjakkuus yleisurheilussa ja sen tunnistaminen: mitä lahjakkuudella tarkoitetaan, miten sitä voidaan havaita eri vaiheissa ja millaiset valinnat (harjoittelu, lajipolku, ympäristö) vaikuttavat siihen, mihin potentiaali lopulta realisoituu?(00:00) ⁠ ⁠Keskustelun aloitus ja ajankohtaiset yleisurheilu-uutiset: Esillä on sekä halllikauden kansainvälisiä huipputapahtumia että kotimaan kilpailuja. Esillä ovat mm. Emmanouil Karalis, Matvei Volkov sekä pituushyppääjä Bozhidar Saraboyukov. Kuulemme myös tapauksen, jossa auton harhautuminen pisti kisajärjestäjät hankalaan asemaan.(17:20)⁠ ⁠Lahjakkuuden määritelmä ja tunnistaminen: Pääosuudessa pohditaan lahjakkuuden eri puolia: fyysisiä ominaisuuksia ja lajityypillisiä edellytyksiä, mutta myös harjoittelun laatua, kehittymisen ajoitusta ja ympäristön vaikutusta. Keskustelussa korostuu ajatus lahjakkuudesta potentiaalina, joka voi näkyä eri tavoin eri ikävaiheissa, sekä se, että nuoruusvuosien tuloksista on usein vaikea tehdä varmoja johtopäätöksiä aikuisiän huipulle. Lisäksi käsitellään monipuolisen harjoittelun hyötyjä ja varhaisen erikoistumisen mahdollisia riskejä sekä sitä, miten oikean lajin löytyminen voi olla ratkaisevaa.(48:08)⁠ ⁠Historian havinaa: Teeman lomassa muistellaan aiempia selostus- ja lähetyskokemuksia yleisurheilun parista ja käydään läpi, millaisia käytännön tilanteita suorat lähetykset voivat tuoda tullessaan.(55:54)⁠ ⁠Talvikauden viimeinen yleisurheilutrivia: Jakson loppupuolella tehdään kauden triviaosuus, jossa kisataan yleisurheilun taustatiedoilla ja tilastokysymyksillä.(1:02:31)⁠ ⁠Yleisökysymykset: Lopuksi vastataan kuulijoiden kysymyksiin tilastoista ja ennätyksistä sekä pohditaan hyppylajeihin liittyvää vertailuasetelmaa yleisellä tasolla.

67 min

12. Ovatko suomalaiset yleisurheilun "mittausinsinöörejä"?

Onko suomalaisessa yleisurheiluharjoittelussa mittaamista ja kontrollointia jo liikaa? Pitäisikö keskittyä enemmän perustekemiseen ja perusharjoitteluun - siihen, mikä on kaikkein oleellisinta? (00:00) Jakson aloitus ja ajankohtaiset asiat Ihmetellään hallikauden erilaisia suorituspaikkoja ja -alustoja. Femke Bolin jalkavamma haittaa hallikautta, mutta toipumisen uskotaan onnistuvan kevään aikana ja kesällä tulevan kovia aikoja. Cordell Tinch on vetänyt pituushypyssä pitkälle – kuinka pitkälle kantaisi Elmo Lakan hyppy hiekkakasaan?(14:35) Tieteellinen valmennusTiedetään, että suomalaiset rakastavat mittaamista ja testaamista. Sensoreita on kilpailuissa ja treeneissä. Miten urheilijoita testataan ja minkälaisilla välineillä? Miten suorituksia analysoidaan? Kuinka paljon tiede vaikuttaa urheilijoiden valmentamiseen ja kuinka tarpeellista se on? (46:15) Historian havinaaHistorian havinaa -osiossa on omakohtainen muistelo, joka liittyy Tuomo Salosen kilpauraan ja hallikauden kunniaksi pohjoismaiseen hallimaaotteluun.(55:18) YleisurheilutriviaTälläkin kerralla kysymykset ovat mahdottomia.

67 min

11. Humpuukihallikausi?

Onko hallikaudella mitään merkitystä? Mikä on hallikauden valmennuksellinen rooli ja löytyykö Suomesta oikeasti hyviä harjoitus- ja kilpailuhalleja?(00:00) Aloitus ja jakson ajankohtaisetTeemoina mm. Alysha Newmanin epäilty olinpaikkatietoihin liittyvä doping-rike ja Jacob Kiplimon puolimaratonin maailmanennätys, jota ei ole ratifioitu todennäköisesti juoksua vauhdittavan auton takia. Henri Liipola on loistanut painonheitossa – laji ei ole kovin tunnettu, vaikka tämäkin on joskus ollut Olympialaji(13:45) Hallikausi, olosuhteet ja hallikauden sijoittuminen yleisurheilijan vuosirytmiinHallikauteen liittyy monenlaista sääntöjä ja vaihtelevia olosuhteita. Suomessa halleissa on tehty kompromisseja ja juoksuradan sisäpuolella voi olla esimerkiksi jalkapallokenttä ja juoksuradoista tulee tällöin niin sanotusti ”ylipitkiä” lyhyen radan sääntömääritykseen nähden. Onneksi tilanteeseen on tulossa ja tullut muutoksia uusien hallien myötä. Sen sijaan kotimaisiin jäähalleihin ei pysty rakentamaan säännöt täyttävää yleisurheiluareenaa. Keskustellaan myös hallikauden pituudesta ja hallikauden hyödystä.(44:42) Historian havinaaTarina lasten yleisurheilusta ja lasten urheilusta ylipäätään. Palataan 70–80-luvulle, jolloin kaikki oli paremmin ja suorituspaikatkin tehtiin itse. Pääroolissa on nuori Kauhavalaispoika.(53:49) YleisurheilutriviaTilanne on puolitoista-nolla. Luvassa jälleen mahdottomia kysymyksiä.

66 min

10. Kuka urheilijaa valmentaa - valmentaja, urheilija itse vai joku muu?

Valmentajuudesta tuntuu nykyään olevan monenlaista järjestelyä. Urheilijan mukana on jos jonkinlaista apuvalmentajaa ja konsulttia. Maailma on ehkä tältä osin muuttunut takavuosiin verrattuna, mutta teema herättää paljon kysymyksiä. Kuka valmentaa? Kuka vastaa? Kenelle maksetaan? Jakson kattaus:(00:00) Aloitus ja ajankohtaiset huomiot hallikaudesta. Tampereen hallikisoissa Emilia Kangas ja Reetta Hurske loistivat. Mitäs jos talviolympialaisissa olisi maastojuoksu, koska onhan maastojuoksu talvilaji? MM-maastojen rytmiin on myös tulossa muutos. Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalainen Nora Lindahl haluaa edustaa Suomea, miten prosessi etenee ja miten näiden prosessien kannattaisi edetä?(11:38) Suuri valmennuskeskustelu: urheilija valmentaa itse itseään, onko se kannattavaa? Mitä valmentaminen on? Palloilussa puhutaan paljon tiimityöstä, mutta mikä toimii yleisurheilussa? Kuinka pirstaloitunutta valmentaminen on ja kuka tekee mitä? Kuka maksaa kaiken?(41:15) Historian havinaa: tällä kertaa Tuomo Salonen muistelee viime vuosituhannen tapahtumia. Helsingin EM-kisoissa 1994 kävelykisa oli Valentin Konoselle kova paikka, mutta sijoitus oli kunnioitettava. Mitä 5-vuotias Tuomo muuta näki ja koki?(50:50) Aina vain vaikeampi yleisurheilutrivia. Noppa ratkaisee aihealueet.

61 min

9. UUSI KAUSI – Apuraha auttaa - mutta onko huippuyleisurheilijalla muita talouden tukipilareita?

SF-Podcastin uusi kausi on täällä! Nyt talvella punnitaan tulevaa kautta ja mietitään, miten urheilija pärjää tulevien apurahojen kanssa? Tervetuloa mukaan!Jakson kattaus:(00:00) Jakson alustus, jossa sivutaan jopa hiihtoa sekä tulevaa yleisurheiluvuotta. (02:20) Femke Bol vaihtoi nelosen aidoista 800 m sileään. Yleensä aiturit pystyvät ainakin 600 m vetämään hyvin ja testeissä tätä on jo tehryt. Miten nyt käy kesällä ja mikä on aika? Mikä olisi plus-merkkinen suoritus ensimmäisellä uuden matkan kaudella? Samalla sivutaan termejä dieselit ja flyerit (9:20) Enhanced Games. Mikä kisa? Enhanced Games (suom. 'tehostetut kisat') on suunnitteilla oleva monilajinen urheilutapahtuma, jossa kilpailijoiden sallitaan käyttää tavallisessa urheilussa kiellettyjä menetelmiä. Voisiko kisa toteutua? Mitä tapahtuu urheiljalle, joka tällaisessa kisassa on mukana? (16:12) Vuoden 2026 nostoja: kaikkien aikojen tilastossa on luvassa satasen kohokohtia ja aika voisi olla jopa alle 9.70? Mitä kesään vaikuttaa se, kun ei ole isoja arvokisoja. 1500 m ja 5000 m – kuka dominoi? (19:45) Suuri apuraha- ja talouskeskustelu: miten urheilja tulee toimeen apurahojen kanssa tulevaisuudessa? Ketkä saavat tukea ja kuinka pitkäjänteistä tuki Suomessa on? Miten rahoja voidaan käyttää tai varastoida?(48:05) Historian havinaa – uusi konsepti. Omakohtaisia muisteloita yleisurheilusta. Jarkko Finni matkaa vapaamuotoisella kerronnalla 2000-luvun tapahtumissa. Mitä sattui ja tapahtui Helsingin MM-kisoissa 2005 doping-kohussa?( 59:00) Vaikeutunut yleisurheilutrivia tarjoilee aina vain hankalampia aihealueita.

70 min

8. What's up, Finnish Athletics? – Missä mennään Suomen Yleisurheilu?

SF-Podcastin ensimmäinen kausi päättyy pohdintaan siitä, missä suomalainen yleisurheilu menee tällä hetkellä. Tekijätiimi kiittää ensimmäisestä kaudesta!Jakson sisältö00:00 | Suomen asema kansainvälisessä yleisurheilussa. Kesän kisakauden kuulumiset ja urheilijoiden arjen rytmi. Luvassa myös oodi urheiluseroille. Ei kuitenkaan puhuta seurojen hallinnoinnista, vaan mm. seurien upeista nimistä20:30 | Ensimmäisen kauden yleisökysymysten purkuNyt selvitetään kesän vaikeimpien kysymysten salat.26:40 | Missä mennään Suomen Yleisurheilu?Miten kotimaisen yleisurheilun tasoa mitataan? Onko hyvä mittari menestyksestä mitalit, pistesijat vai joku muu? Mihin Suomi sijoittuu maailman kartalla? Onko maakohtainen mittari edes tarpeen? Keskustussa nousee esimerkkejä myös suomalaisista onnistumisista ja haasteista. Mukana myös yleisurheilun kehittämisen näkökulmia: juniorit, seuratyö ja kansainvälistyminen. Miten eri maat voitaisiin rankata?55:40 | Tokion MM-kisojen ennakkoMiltä näyttää suomalaisten menestys? Mitä kisoilta odotetaan? Missä lajeissa on vahva ME-uhka ilmassa?1:06:00 | SF-Podcastin kausi pakettiinKauden viimeisessä pakinassa – joka ei olekaan pakina – kootan suomalaiset huippuhetket ja mitä niistä voidaan oppia? Luvassa myös pari mainintaa triviasta ja ensimmäinen kausi laitetaan pakettiin.

83 min

7. Valojänis, pomppukengät ja ruokasooda - hyötyä vai humpuukia?

SF-Podcastin seitsemännessä jaksossa Tuomo Salonen ja Jarkko Finni sukeltavat urheilun marginaalien maailmaan. Keskustelussa puretaan, miten pienetkin yksityiskohdat, kengistä ja alustoista aina kofeiinin käyttöön, voivat vaikuttaa huipputuloksiin. Samalla pohditaan, missä kulkee reilun pelin ja epäoikeudenmukaisen edun raja.Jakson sisältö0:00 | Jakson aloitus: ajankohtaisia aiheitaTampereen U20 EM-kisojen tunnelmat ja mitä ne kertovat suomalaisesta yleisurheilusta. Nuorten EM-kisoissa sattuu ja tapahtuu: moni urheilija menee nurin, mutta isossa kuvassa tutut maat dominoivat kisoja. Mikä maa veti täysin vihkoon ja mikä rooli kengällä on urheilijan hylkyyn?21:43 | Tuotekehitys ja muut suorituksia parantavat temputKenkä- ja alustakysymys: miten uudet kenkäteknologiat ja kilpailualustat muokkaavat tulostasoa ja vertailtavuutta? Marginaaliset hyödyt: huippu-urheilussa etsitään etua pienimmistäkin asioista – onko tämä aina oikeudenmukaista? Ravinto ja kofeiini: keskustelua ruokavalioista, “ruokasodasta” ja siitä, missä kofeiinin käytön raja kulkee. Reilu peli vs. teknologia: milloin innovaatioista tulee liikaa ja urheilun perusluonne vaarantuu? 1:14:30 | Historian havinaa: Ruotsi-otteluJarkko Finni on pakinassaan historiallisen tapahtuman äärellä. Suomi–Ruotsi-maaottelu, eli Ruotsiottelu tai Finnkampen juhlii 100 vuotiasta taivaltaan Tukholmassa. Tiesitkö, että jo ensimmäinen ottelu keräsi yli 25 000 katsojaa1:21:00 | Ruotsi-ottelu myös triviassaKuka tietää ja mitä? Jakson päättää jo klassinen trivia-osuus

89 min

6. Suomi, nuorten arvokisojen luvattu maa – mitä sitten?

Suomalaiset nuoret yleisurheilijat loistavat aika ajoin arvokisoissa, mutta kuinka hyvin Suomi oikeastaan onnistuu pitämään nuoret lupaukset matkalla kohti maailman huippua? Tässä jaksossa Tuomo Salonen ja Jarkko Finni keskustelevat nuorten arvokilpailujen merkityksestä, Suomen menestyksestä verrattuna muihin maihin ja siitä, miksi osa lahjakkuuksista katoaa ennen aikuisten sarjaa.Jakson sisältö0:00 | Menestysshoppailua ja muita ajankohtaisia aiheitaTuomo ja Jarkko avaavat jakson aiheen: nuorten arvokisat ja suomalaisen yleisurheilun lupaavat kyvyt. Mikä on Jarkon oma arvokisakokemus urheilijana ja valmentajana? Osiossa puretaan Tuomon kokemukset U23-vuotiaiden EM-kisoista. Samalla puretaan kesän kovatasoisia suorituksia, kuten erityisesti Antti Sainion finaalijuoksu. Myös Turkin menestysshoppailu puhuttaa. Mikä on oman maan valinta kaksoiskansalaisille ja mikä on Palloliiton tapa selvittää suomalaisuuden juuria?Lopuksi perataan myös visaiset aiempien jaksojen yleisökysymykset – mukana mm. ”yleisurheilumaiset” lajit ja kaljamaili24:10 | Suomi nuorten urheilumaanaOnko Suomi "lupausten maa" vai menettääkö se lahjakkuuksia tehokkaammin kuin muut? Kuinka hyvin nuoret ”breikkaavat” myöhemmin: U16 / U18 / U20 -kisoissa jne. Mitkä ovat juniorijärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet ja mikä on nuorten polku huipulle: mitä tehdään oikein, missä on kehittämisen paikka?48:20 | Historian havinaa: Nuorten kisat ennen ja nytKatsaus Suomen aiempiin nuorten arvokisamenestyksiin. Esimerkkejä urheilijoista, jotka onnistuivat siirtymässä aikuisten sarjaan – ja niistä, joilla se jäi kesken.53:20 | YleisurheilutietovisaPerinteinen tietovisa – tällä kertaa aiheena nuorten arvokisat ja tilastot. Kuinka hyvin juontajat muistavat Suomen nuorten arvokisahistoriaa?

68 min

5. Kalevan kisat kesäkuussa – perinteen loppu vai uuden alku?

Kalevan kisat on suomalaisen yleisurheilun kruununjalokivi – mutta mitä tapahtuu, kun kansainväliset aikataulut pakottavat sen poikkeukselliseen ajankohtaan? Onko esimerkiksi kesäkuun kisa tappio vai mahdollisuus? Tuomo Salonen ja Jarkko Finni pohtivat, voisiko Kalevan kisat hyötyä muutoksista – kaksipäiväiset kisat, suorat finaalit, nopeampi formaatti ja napakammat lähetykset? Kenelle Kalevan kisat on tarkoitettu ja keiden rahkeet riittävät kisajärjestämiseen? Entä pitäisikö Kalevan kisoissakin olla rahapalkinnot? Jakso tarjoaa suoraa puhetta suomalaisen yleisurheilun suunnasta - perinteiden kunnioitusta unohtamatta.(00:00) | Jakson aloitus: Uutisia meiltä ja maailmaltaTuomo Salonen ja Jarkko Finni avaavat viidennen jakson Tampereelta juuri ennen Motonet GP:tä. Keskustelussa yleisurheilukesän tunnelmat ja tulevan jakson teemat: Tuhoaako WA Kalevan kisojen perinteen? Luvassa myös leikkisää puhetta vapaaottelusta ja kansainvälisistä yleisurheiluhaasteista. Johdannossa palataan myös mm. Bergenin U23-kisojen naisten 10 000 metrin juoksuun ja säätämiseen. Mm. näitä mielenkiintoisia aiheita käsitellään myös ennen jakson pääteemaa: pitäisikö maratonin doping-käryn myötä maailmanennätys hylätä, vilppilähdöt ja mitkä ovat kesän tulevat Suomen ennätykset? (18:36) | Kalevan kisat kesäkuulle?Tänä kesänä Kalevan kisat ovat Espoossa ja ensi vuonna Jyväskylässä. Miksi Kalevan kisat saattavat siirtyä kesäkuulle? Jakson ytimessä pohditaan kansainvälisen kalenterin vaikutuksia perinteiseen kotimaan kilpailuun. Mitä riskejä muutoksessa piilee? Voisiko Kalevan kisat hyötyä uudesta formaatista? Tiiviimmät kisapäivät, mediaseksikkyys ja uudet yleisöt saavat keskustelussa tilaa – mutta missä menee perinteen ja uudistuksen raja? Espoon Kalevan kisoihin on myös tulossa uusi seurakilpailu. (57:00) | Historian havinaa: Kalevan kisat ennen ja nytJakson historiallinen osuus sukeltaa Kalevan kisojen menneisyyteen. Mistä nykyinen kisakonsepti on lähtöisin ja miten se on muuttunut vuosikymmenten aikana? Miltä Kalevan kisat näyttävät verrattuna muiden maiden kansallisiin mestaruuskisoihin? Saksasta löytyy yllättäviä yhtäläisyyksiä ja ratkaisuja. (1:03) | Trivia: Salonen vai Finni?Jakso huipentuu tuttuun tapaan yleisurheilun vaikeaan tietovisaan. Kumpi vie voiton tällä kertaa – Salonen vai Finni?

76 min

4. Loppuvatko yleisurheilusta pojat ja miehet kokonaan?

SF-Podcastin neljännessä jaksossa Tuomo Salonen ja Jarkko Finni pureutuvat lajin polarisoitumiseen – niin harrastajien, harjoitettavuuden kuin seurojen näkökulmasta. Miksi yleisurheilu näyttää keskittyvän yhä harvempiin seuroihin ja seutukuntiin? Naisten huippuyleisurheilu on lennossa, mutta onko miesten yleisurheilu katoamassa kokonaan kartalta? Entä miten lasten ja nuorten harjoitettavuuden polarisoituminen vaikuttaa tulevaisuuden huippu-urheiluun? Jakso äänitettiin Paavo Nurmi Gamesin jälkeisenä päivänä, ja mukana käsitellään myös kuulijapalautteita aiemmista jaksoista. Jakson sisältö0:00 | Jakson aloitus: Neljännen jakson pohjustusTuomo ja Jarkko käynnistävät neljännen jakson keskustelemalla edellisen jakson aiheista ja jakson teemasta: yleisurheilun polarisaatio. Studiossa istutaan Paavo Nurmi Gamesin jälkeisenä päivänä. Ensimmäisessä osiossa puretaan kuulijapalautetta ja käsitellään aikaisempien jaksojen triviakysymyksiä: mm. ketkä ulkomaalaiset valmentajat ovat onnistuneet nostamaan suomalaisia arvokisamitalisteiksi? Lisäksi paljastetaan, mitä maailmanennätyksiä on Suomen juhannuskisoissa syntynyt sekä pohditaan sitä, ketkä saavat starttirahaa kilpailuista. Jakson isännät ovat myös otettuja siitä, että kuulijoiden joukossa on myös niitä, jotka ovat ensimmäisen kerran elämässään kuunnelleet podcastia.13:59 | Yleisurheilun polarisaatio: mikä on aikamme kuva yleisurheilun maailmassaJarkko nostaa esiin, miten seurojen määrä ja aktiivisuus on laskussa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä pienemmästä harrastajaporukasta pitää kasvattaa aiempia parempia urheilijoita, jos halutaan kansainvälistä menestystä. Keskustellaan siitä, mitä tapahtuu paikkakunnille, joissa ei enää ole aktiivista urheiluseuraa ja miten tämä vaikuttaa lahjakkuuksien löytämiseen ja kehittämiseen. Toisaalta: isojen seurojen kasvamisen myötä myös toiminta muuttuu ammattimaisemmaksi. Muissa Pohjoismaissa yleisurheiluseuroja on merkittävästi vähemmän kuin Suomessa.28:31 | Harjoittelun haasteet yleisurheilussaYleisurheilu on äärimmäisen suorituskyvyn laji. Se mittaa urheilijan maksimaalista kestävyyttä, nopeutta, räjähtävyyttä tai voimaa. Kaikkien lajien haaste on tällä hetkellä se, että lapset keskittyvät suppeasti yksittäisiin lajeihin – arkiliikuntaa unohtamatta. Lisäksi yleisurheilun olisi syytä myös pohtia, minkälaisia harjoitteita tehdään ja minkälaista on omatoiminen harjoittelu. Miten rasitusvammoja voisi vähentää?39:23 | Missä ovat yleisurheilevat pojat ja miehet?Osiossa pohditaan, miksi pojat ja miehet katoavat yleisurheilusta ja miten tämä näkyy tulostasossa, lajeittain ja mediassa. Onko kyse asenteista, rakenteista vai resursseista?48:47 | Historian havinaa: Kalevan kisojen merkitysPerinteinen historianosto syventyy tällä kertaa Kalevan kisojen syntyyn ja asemaan suomalaisessa yleisurheilussa. Osio tarjoaa katsauksen siihen, miten kotimaiset arvokisat ovat muokanneet lajin identiteettiä.54:14 | Yleisurheilutrivia: Kuka muistaa mitä?Jakson lopussa tuttu tietovisa herättelee muistoja ja tietämystä lajin parista. Jarkko kysyy – Tuomo vastaa. Osio yhdistää asiantuntemusta ja leikkimielisyyttä, ja tarjoaa kuulijallekin mahdollisuuden testata omia tietojaan.

65 min

3. Poistetaanko lankku ja lisätäänkö lajeja – mitä ihmettä yleisurheilulle tapahtuu?

SF-Podcastin kolmannessa jaksossa nostetaan pöydälle koko yleisurheilun tulevaisuus. Miksi kansainvälinen yleisurheiluliitto haluaa muuttaa lajeja ja kilpailumuotoja? Onko se tie kohti elinvoimaisempaa lajia – vai mennäänkö liian pitkälle?Tuomo Salonen ja Jarkko Finni sukeltavat syvälle lajiuudistusten maailmaan: pitäisikö kolmiloikasta ja pituudesta poistaa lankku tai seiväshypystä rima? Tarvitaanko uusia matkoja, kuten 200 metrin aitajuoksua, jotta yhä useampi urheilija pääsee loistamaan? Entä pitäisikö yleisurheilun siirtyä uinnin arvokisamalliin, jossa samat tähdet hallitsevat useita eri lajeja?Jakso on normaalia pidempi – ja hyvästä syystä. Pöydällä on isoja kysymyksiä, jotka voivat muovata yleisurheilun ilmettä seuraaviksi vuosikymmeniksi. Jakson vieraana kuullaan myös Jakob Larsenia, World Athleticsin kilpailutoiminnasta vastaavaa johtajaa, joka avaa kansainvälisen liiton näkemyksiä lajiuudistuksista ja yleisurheilun tulevaisuudesta.Keskustelussa pohditaan, miten laji pysyy katsojaystävällisenä, mikä rooli kansainvälisillä uudistuksilla on Suomessa – ja mistä yleisurheilun identiteetti oikeastaan rakentuu.Jakson sisältö:0:00 | Alkuintro ja johdanto aiheeseen • SF-podcastin kolmas jakso käynnistyy, esittely ja varoitus pitkän jakson sisällöstä.• Miksi aiheesta pitää puhua? Mitä on jo tapahtunut?• Yleisurheilukilpailuissa sattuu ja tapahtuu • Omat kokemukset ja näkemykset muuttuvista lajeista.• Jakob Larsen: World Athleticsin suunta ja lajikehitys• Kansainvälisen liiton näkökulma avataan.20:00 | Kansainvälisen lajikehityksen perusteet• Mitä ja miksi halutaan muuttaa?25:00 | Yleisurheilun tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet • Keskustelua modernin yleisurheilun asemasta.30:00 | Keskustelu: Miltä näyttää yleisurheilun tulevaisuus?• Salonen ja Finni pohtivat rakenteellisia muutoksia.• Lajien määrän kasvu ja vaikutukset kilpailutapahtumiin• Onko lajeja jo liikaa? Esimerkkinä uinti: useat lajit, samat mestarit • Vertailua muihin urheilumuotoihin.49:00 | Voiko lajin ytimestä lipsua pois?• Missä menee raja uudistuksissa?• Kenttälajien muutosehdotukset: esim. seiväs, kolmiloikka ja pituus • Lankun ja riman poistamisesta konkreettisesti.• TV-näkökulma, aikataulut ja kisojen kompaktius• Katsojaystävällisyys lajimuutosten taustalla.55:00 | Historian havinaa: lajimuutosten historiaa ja kokeiluja• Onko tämä kaikki jo nähty aiemmin?• Miten aiemmat muutokset ovat vaikuttaneet yleisurheiluun? • Kokemuksia ja oppia historiasta.1:02:00 | Onko vain muutos pysyvää?• Filosofisempi keskustelu muutoksesta.1:05:00 | Trivia & loppusanat• Tietovisa ja katsaus tulevaan.

83 min

2. Onko suomalainen kilpailujärjestelmä kriisissä – ja mitä tekee GP-sarja?

Miksi suomalaiset huippu-urheilijat suuntaavat yhä useammin ulkomaille kilpailemaan? SF-Podcastin toisessa jaksossa huippu-urheilujohtaja Tuomo Salonen ja kehitysjohtaja Jarkko Finni sukeltavat kotimaisen kilpailujärjestelmän kipupisteisiin. Mikä toimii – ja mikä ei?Keskustelussa pureudutaan muun muassa GP-sarjan ja Paavo Nurmi Gamesin asemaan, kansainvälisen kilpailutoiminnan vaikutukseen suomalaisiin urheilijoihin ja suomalaiseen kilpailujärjestelmään, tapahtumien houkuttelevuuteen sekä kalenteriongelmien solmukohtiin.Jakson sisältö:0:00 | Alkuintro ja johdanto aiheeseen1:12 | Keskustelu: Kotimainen kilpailujärjestelmä ja GP-sarjaMikä toimii suomalaisessa kilpailurakenteessa?Miksi urheilijat kilpailevat ulkomailla?Kalenteriongelmat, kisojen rytmitys ja kategoriaerojen vaikutusGP-kisojen historia ja asema tänä päivänä37:37 | Historian havinaa: GP-sarjan kehitys 1986–202443:11 | Trivia & loppusanat

51 min

1. Onko ulkomainen valmentaja parempi kuin kotimainen?

Miksi yhä useampi suomalainen yleisurheilija siirtyy ulkomaiseen valmennukseen? SF-Podcastin avausjaksossa pureudutaan tähän ajankohtaiseen kysymykseen. Suomen Urheiluliiton huippu-urheilujohtaja Tuomo Salonen ja kehitysjohtaja Jarkko Finni pohtivat, onko ulkomainen valmentaja erilainen – ja mahdollisesti parempi – kuin kotimainen.Jaksossa käsitellään kansainvälistymisen vaikutuksia urheilijoiden valintoihin ja valmennuskulttuuriin. Lisäksi keskustellaan Maryna Beh’-Romantšukin dopingtapauksen mahdollisesta vaikutuksesta Kristiina Mäkelän EM-mitaliin.Lopuksi kuullaan Historian havinaa -pakina sekä tuttuun tapaan aivan liian vaikea yleisurheilutietovisa.Jakson sisältö:0:00 | Alkuintro ja sarjan esittely1:12 | Keskustelu: Kansainvälinen valmentajuus • Suomalaisten urheilijoiden siirtyminen kansainvälisiin valmennustiimeihin • Yksilö- vs. tiimivalmennus – erot ja haasteet • Hyödyt ja sudenkuopat kansainvälisessä valmennuksessa • Valmentajien rooli ja asema • Valmentajuuden ammatillistuminen: vähemmän, mutta ammattimaisempia valmentajia38:04 | Historian havinaa • Moniotteluiden mekka: Götzis • Jukka Väkeväisen kultakolikko ja hampurilaismuisto43:50 | Trivia & loppusanat

53 min

SF-Podcast - Yleisurheilun ytimessä

Jaksot

16. Vammoja, vammoja, vammoja...

15. Loppuvatko Suomesta yleisurheilijat?

14. KESÄKAUSI 2026 ALKAA – Pitkä kuuma yleisurheilukesä 2026

13. Lahjakkuus?

12. Ovatko suomalaiset yleisurheilun "mittausinsinöörejä"?

11. Humpuukihallikausi?

10. Kuka urheilijaa valmentaa - valmentaja, urheilija itse vai joku muu?

9. UUSI KAUSI – Apuraha auttaa - mutta onko huippuyleisurheilijalla muita talouden tukipilareita?

8. What's up, Finnish Athletics? – Missä mennään Suomen Yleisurheilu?

7. Valojänis, pomppukengät ja ruokasooda - hyötyä vai humpuukia?

6. Suomi, nuorten arvokisojen luvattu maa – mitä sitten?

5. Kalevan kisat kesäkuussa – perinteen loppu vai uuden alku?

4. Loppuvatko yleisurheilusta pojat ja miehet kokonaan?

3. Poistetaanko lankku ja lisätäänkö lajeja – mitä ihmettä yleisurheilulle tapahtuu?

2. Onko suomalainen kilpailujärjestelmä kriisissä – ja mitä tekee GP-sarja?

1. Onko ulkomainen valmentaja parempi kuin kotimainen?

Piippuhylly

Kimanttia

Podventoryn oivallukset

Jaksot

16. Vammoja, vammoja, vammoja...

15. Loppuvatko Suomesta yleisurheilijat?

14. KESÄKAUSI 2026 ALKAA – Pitkä kuuma yleisurheilukesä 2026

13. Lahjakkuus?

12. Ovatko suomalaiset yleisurheilun "mittausinsinöörejä"?

11. Humpuukihallikausi?

10. Kuka urheilijaa valmentaa - valmentaja, urheilija itse vai joku muu?

9. UUSI KAUSI – Apuraha auttaa - mutta onko huippuyleisurheilijalla muita talouden tukipilareita?

8. What's up, Finnish Athletics? – Missä mennään Suomen Yleisurheilu?

7. Valojänis, pomppukengät ja ruokasooda - hyötyä vai humpuukia?

6. Suomi, nuorten arvokisojen luvattu maa – mitä sitten?

5. Kalevan kisat kesäkuussa – perinteen loppu vai uuden alku?

4. Loppuvatko yleisurheilusta pojat ja miehet kokonaan?

3. Poistetaanko lankku ja lisätäänkö lajeja – mitä ihmettä yleisurheilulle tapahtuu?

2. Onko suomalainen kilpailujärjestelmä kriisissä – ja mitä tekee GP-sarja?

1. Onko ulkomainen valmentaja parempi kuin kotimainen?

Samankaltaisia podcasteja

Piippuhylly

Kimanttia

Podventoryn oivallukset