Mitä on tärkeää tietää tästä podcastista? (1)

Strategia ja sotataidon merkitys

Mitä on tärkeää tietää tästä podcastista? (4)

Naton rooli ja ilmapuolustuksen tulevaisuus

Mitä on tärkeää tietää tästä podcastista? (5)

Operatiivinen taito ja taktiikka

Sotataidon asiantuntijat: strategia, kyber ja turvallisuus

52 Russia Seminar 2024

"We can not understand the military or warfare just by looking at the military itself." In this episode Lt. Col. Janne Pukkila, professor Bettina Renz and researcher Jonna Alava from the Finnish National Defence University's (FNDU) Russia Research Group discuss about Russia research in Finland and globally, previewing the upcoming Russia Seminar 2024, hosted by the FNDU on 14-15 February. --- The Finnish National Defence University will organise the sixth annual Russia Seminar on 14-15 February 2024 in Helsinki (Santahamina), Finland. The aim of the international seminar is to increase discussion on the Russian war against Ukraine and produce new knowledge on Russia's military policy, military thinking and power. You can watch the seminar live or find a recording on the National Defence University's Youtube channel. The working language will be English. Read more: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/en/russia-seminar

37 min

51 Uudet teknologiat Ukrainan sodassa

Ukrainan sodassa on hyödynnetty tehokkaasti uusia teknologioita: droneja, kybersodankäyntiä, ohjelmistoja ja avaruutta. Näiden uusien teknologioiden käytön, vaikutusten ja mahdollisen potentiaalin ymmärtäminen on keskeistä tulevaisuuden kansallisen puolustuksen toimivuudelle. Miten droneja on hyödynnetty Ukrainan sodassa? Missä roolissa tekoäly ja data ovat nykyisessä sodassa? Mitkä ovat sodan keskeiset opit liittyen tekniikkaan ja sen käyttöön? Entä miten taistelukenttä on muuttunut, mitä on säilynyt ja mitä tapahtuu tulevaisuudessa? Jaksossa aiheista keskustelemassa everstiluutnantti Petteri Hemminki ja kapteeniluutnantti Lauri Vasankari Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta. Moderaattorina tutkimuskoordinaattori Kalle Saastamoinen.

56 min

50 Nato-sanasto

Suomen Nato-jäsenyys näkyy lukuisten muiden osa-alueiden lisäksi myös kielessä. Miten ja kenen toimesta Nato-terminologiaa edistetään suomen kielessä? Miksi Nato-termistöä on ylipäätään tarpeellista kääntää suomeksi ja ruotsiksi? Entä millaisia haasteita käännöstyöhön on liittynyt Jaksossa aiheista keskustelemassa terminologisen työn erityisasiantuntija Niina Elomaa valtioneuvoston kansliasta ja sektorijohtaja Annastina Reims Puolustusvoimien kielikeskukselta. Moderaattorina kielten asiantuntija Laura Murto Puolustusvoimien kielikeskukselta. Nato-sanasto on julkaistu valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla. Sanasto päivittyy saman suoran linkin taakse jatkossakin: Nato-sanasto (en-fi-sv).

37 min

49 Venäjä-tutkimus Maanpuolustuskorkeakoulussa

Miksi ja mistä lähtökohdista Venäjä-tutkimusta tehdään Maanpuolustuskorkeakoulussa? Millaisia tavoitteita tutkimukselle on asetettu ja onko Suomen Nato-jäsenyys tuonut muutostarpeita tutkimuksen toteuttamiseen? Keskustelijoina erikoistutkija Pentti Forsström ja apulaisprofessori Katri Pynnöniemi. Moderaattorina Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu. --- Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää 6. vuosittaisen Venäjä-seminaarin 14.-15. helmikuuta 2024. Kansainvälisen seminaarin tavoitteena on lisätä keskustelua Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan ja tuottaa uutta tietoa Venäjän sotilaspolitiikasta, sotilaallisesta ajattelusta ja voimasta. Seminaaria on mahdollista seurata Maanpuolustuskorkeakoulun Youtube-kanalta suorana tai myöhemmin sinne tallennettuna. Lue lisää: maanpuolustuskorkeakoulu.fi/venaja-seminaari

33 min

48 Onko johtaminen helppoa vai vaikeaa? Oppeja Ukrainan sodasta

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jumiutunut kuluttavaan asemasotavaiheeseen, jossa suurempia läpilyöntejä ei ole näköpiirissä. Onko nykyaikainen taistelukenttä niin digitaalisesti läpivalaistu, että voimakkaampia vaikutuksia on mahdotonta saada aikaan? Vai onko kyse vain joukkojen ja johtajien osaamattomuudesta? Tässä jaksossa tarkastellaan sotilasjohtamisen oppeja Ukrainan sodasta. Suurennuslasin alla ovat niin Venäjän kuin Ukrainan johtamisen onnistumiset ja epäonnistumiset sodassa. Lisäksi pohdinnassa on, minkälaisia vaikutuksia sodasta tehdyillä havainnoilla on suomalaiseen johtamisen opetukseen ja koulutukseen. Keskustelijoina ovat sotataidon laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila sekä majuri Otso Sutela Maavoimien esikunnan suunnitteluosaston strategiselta sektorilta. Moderaattorina eversti Aki-Mauri Huhtinen.

42 min

47 Perheiden ja kotien varautuminen kriiseihin ja poikkeusoloihin

Suomen kokonaisturvallisuuden ylläpitoon ja rakentamiseen osallistuvat viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi yhtä lailla yhdistykset ja järjestöt, eli niin sanottu kolmas sektori. Liian vähälle huomiolle usein kuitenkin jää neljäs sektori, eli perheet, kodit ja yksittäiset kansalaiset. Mikä on perheiden ja kotien rooli varautumisessa kriiseihin ja poikkeusoloihin? Miten kotien turvallisuusosaamista sekä erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumista tuetaan? Entä voidaanko kotien ja kansalaisten tietoisuutta sekä harjaantumista parantaa ja millä keinoin? Jaksossa vieraana aktiivimartta Marjukka Mikkola Marttaliitosta. Moderaattorina sotilasprofessori Marko Palokangas. Jakso on viimeinen osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

35 min

46 Kuka puolustaa bitti-Suomea?

Jakson aiheena on Suomen kyberturvallisuus ja sen yhtenä osana Puolustusvoimien vastuulla oleva kyberpuolustus. Kybertoimintaympäristö on luonteeltaan täysin erilainen, kuin perinteinen fyysinen toimintaympäristö. Siinä missä fyysisessä toimintaympäristössä valtio vetää selvät rajat maastoon ja luo pelisäännöt siihen, kuka saa tuon rajan ylittää ja miten, kybertoimintaympäristössä tämä on paljon haastavampaa. Miksi kyberturvallisuuden rakentamiseen tarvitaan koko yhteiskunta – niin viranomaiset, kaupalliset yritykset kuin kansalaisetkin? Mitä tarkoittaa viranomais-siviiliyhteistyö, mitä se mahdollistaa ja mitä rajoituksia sillä on? Entä miten kurotaan umpeen tekninen ja strateginen näkökulma kyberturvallisuuteen ja -puolustukseen? Jaksossa keskustelemassa ovat väitöskirjatutkija, majuri Maria Keinonen sekä Oulun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteinen kyberturvallisuuden professori Kimmo Halunen. --- MPKK:n Sotataidon laitos järjestää kybersotataidon seminaarin 30.11.2023 webinaarina. Seminaarissa keskustellaan sotilas-siviili-kyberoperaatiotaidosta ja Puolustusvoimien roolista kyberturvallisen Suomen rakentamisessa. Seminaarin kohderyhmää ovat kyberpuolustuksen ja -turvallisuuden parissa työskentelevät viranomaiset ja yritysten edustajat sekä kyberalan opiskelijat. Lue lisää seminaarista ja ilmoittaudu mukaan 26.11. mennessä: maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kybersotataidon-seminaari

47 min

45 Mitä Nato merkitsee Suomelle?

Mitä Nato-jäsenyys merkitsee Suomelle ja mitä Suomi merkitsee Natolle? Suomen turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Hyökkäyksen jälkeen Suomi arvioi turvallisuuspoliittista tilannettaan uudelleen ja haki Naton jäsenyyttä. Suomesta tuli Naton täysjäsen 4. huhtikuuta 2023 ja on siten puolustusliiton perustamissopimuksen 5. artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Miten Suomi toimii osana Naton yhteistä puolustusta? Miten Suomi on päättämässä Naton jäsenenä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä? Millä tavalla Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa sekä Suomen että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta? Entä kuinka Suomen vahva puolustus- ja kriisinsietokyky vahvistaa myös Natoa ja liittokunnan yhteistä puolustusta? Sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa Nato-jäsenyyden vaikutuksista keskustelemassa on eversti Petteri Kajanmaa, joka toimii Suomen sotilasedustajana Naton operaatiojohtoportaan johtoesikunnassa SHAPE:ssa.

53 min

44 Energia aseena ja kansainvälisen turvallisuuden horjuttajana

Miltä näyttää energian saannin turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa? Entä miten energiaa on käytetty välineenä tai jopa aseena kansainvälisen turvallisuuden horjuttamiseksi? Sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana näistä teemoista keskustelemassa on Turun yliopiston professori Kari Liuhto. Jakso on äänitetty 10.10.2023. Jakso on kymmenes osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

31 min

43 Sopimuspalokunnat osana Suomen kokonaisturvallisuutta

Suomen kokonaisturvallisuus perustuu erilaisten toimijoiden tiiviiseen yhteistyöhön. Viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi turvallisuuden ylläpitoon, varautumiseen ja valmiuteen osallistuu myös kolmas ja neljäs sektori, eli järjestöt, yhdistykset ja viime kädessä yksittäiset kansalaiset. Suomessa sopimuspalokunnat ovat osa maan pelastuslaitosten organisaatiota ja vastuussa paikallisesta pelastustoiminnasta ja hätätilanteiden hallinnasta. Tässä podcastissa kysytään, ovatko sopimuspalokunnat kansallisen turvallisuuden kannalta niin sanottu ”radiolla käskettävä joukko”, jonka suorituskykyä ei voida menettää? Jaksossa vieraana Suomen sopimuspalokuntien liiton varapuheenjohtaja Juho Luukko. Moderaattorina sotilasprofessori Marko Palokangas. Jakso on yhdeksäs osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

34 min

42 Siviili-sotilasyhteistoiminnan merkitys varautumisessa

Väestönsuojelu on laaja kokonaisuus, jossa eri viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa etukäteissuunnitelmin ja harjoittelemalla väestön suojaamista eri toimenpitein. Mitä tarkoitetaan siviili-sotilasyhteistoiminnalla? Minkälaisia muotoja tällä yhteistoiminnalla on ja miten vastuu jakautuu viranomaisten kesken siviilien suojaamisessa, varautumisessa ja valmiudessa nykyaikaisten uhkakuvien näkökulmasta? Sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa aiheesta keskustelemassa on väestönsuojelun erityissuunnittelija Pasi Raatikainen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Jakso on kahdeksas osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

30 min

41 Tekoäly sodankäynnissä

Tekoälyn käyttöönotolla odotetaan olevan merkittävä vaikutus tulevaisuuden sodan ja taistelun kuvaan, kansalliseen puolustukseen ja johtamiseen. Tekoälyllä on potentiaalia parantaa kykyä ja päätöksentekoprosesseja, mutta se herättää myös tärkeitä eettisiä, oikeudellisia ja turvallisuusongelmia, joihin on puututtava. Miten tekoäly vaikuttaa upseerikoulutukseen? Miten tekoälyä voidaan hyödyntää sodankäynnissä? Entä mitä uhkia tekoäly tuo mukanaan? Jaksossa vieraina everstiluutnantti Petteri Hemminki ja kapteeniluutnantti Lauri Vasankari Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta. Moderaattorina tutkimuskoordinaattori Kalle Saastamoinen.

52 min

40 Miten kriiseistä toivutaan?

Miten kriiseistä toivutaan ja millä tavalla kriisinsietokykyä voidaan kasvattaa? Kuinka Suomen kansantalous ja koko yhteiskunta on varautunut kriiseihin ja niistä toipumiseen? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa vastauksia näihin kysymyksiin on pohtimassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö, dosentti Juha Honkatukia. Jakso on seitsemäs osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

37 min

39 Taisteluita edeltävät tappiot sodassa

Sotilaallisen operaation alkuvaiheen tappioista merkittävän osan on havaittu johtuvan varsinaiseen taistelutoimintaan liittymättömistä syistä. Mistä nämä niin kutsutut inertiatappiot johtuvat? Sotilasprofessori Marko Palokankaan kanssa aiheesta keskustelemassa on Metropolia ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori Jukka I. Mattila. Jakso on äänitetty 9.5.2023. Jakso on kuudes osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

32 min

38 Maavoimien taistelutapa ja taktiikka

Millainen on Suomen maavoimien taistelutapa ja miten sitä koulutetaan asevelvollisille? Miten taistelutapaa on tutkimuksen avulla viimeisen vuosikymmenen aikana kehitetty? Entä ovatko Ukrainan sodasta tehdyt havainnot aiheuttaneet tarvetta hienosäätää suomalaista taistelutapaa? Aiheesta keskustelemassa ovat everstiluutnantit Marko Palokangas ja Sami Koverola. Jakso on viides osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

41 min

37 Joukkotuhoaseet ja asevalvonta

Asevalvonnan tämänhetkinen tila on huolestuttava. Ydinaseiden rajoitussopimusjärjestelmä on murentunut tai murenemassa, ja ydinasevaltiot modernisoivat aseitaan. Tarve uusille sopimuksille on kriittinen, mutta poliittinen ilmapiiri niiden syntymiselle ei ole suotuisa. Kiristynyt tilanne ei myöskään lähetä kannustavia viestejä ydinaseettomille valtioille. Mitkä asiat ovat johtaneet tilanteen viimeaikaiseen huonontumiseen, ja miltä asevalvonnan tulevaisuus vaikuttaa? Uusimassa podcast-jaksossa professori Tommi Koivula haastattelee aiheesta dosentti Katariina Simosta, jonka uusin julkaisu ”Joukkotuhoaseet ja asevalvonta. Asevalvonnan arkkitehtuurin kehitys ja kriisiytyminen” käsittelee joukkotuhoaseiden ja niiden sopimusjärjestelmien tilannetta.

43 min

36 Laajan reservin hyöty maanpuolustuksen tukena

Miten laajaa reserviä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin tulevaisuudessa? Entä millaisia esimerkkejä vastaavasta toiminnasta löytyy muualta maailmasta? Muuttunut turvallisuustilanne on herättänyt keskustelua reserviläisten hyödyntämisestä maanpuolustuksen tukena. Miten se voitaisiin toteuttaa tehokkaasti ja turvallisesti? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana asiaa on mukana pohtimassa Suomen Sotilas -lehden päätoimittaja Jaakko Puuperä. Jakso on neljäs osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

38 min

35 Venäjä arktisella alueella 2020-luvulla

Mitkä ovat Venäjän tavoitteet arktisella alueella? Millaisilla keinoilla se pyrkii lisäämään sotilaallista toimintakykyään ihmisen toiminnan kannalta osittain jopa vihamielisissä olosuhteissa? Tässä jaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu, erikoistutkija Pentti Forsström ja korkeakouluharjoittelija Jonna Niskanen tarkastelevat sitä, onko Venäjän toimissa arktisella alueella tapahtunut muutoksia vuoden 2020 jälkeen. Lisää aiheesta voit lukea Venäjä-ryhmän verkkosivuilta: Venäjä arktisella alueella (rusmilsec.blog)

45 min

34 Laaja-alainen vaikuttaminen osana nykyaikaista sodankäyntiä

Sotilaallisen voimankäytön ohella yhteiskuntaan ja poliittisiin päättäjiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan vihamielisesti monin eri tavoin. Minkälaisia ovat laaja-alaisen vaikuttamisen keinot ja ilmentymät? Entä miten laaja-alaiseen vaikuttamiseen voi varautua tai miten sitä voi torjua? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana aiheesta on keskustelemassa erityisasiantuntija Mari Aro Turvallisuuskomitean sihteeristöstä. Jakso on kolmas osa 11-osaista podcast-sarjaa, jossa sotilasprofessori Marko Palokangas syventyy eri alojen huippuasiantuntijoiden kanssa sodankäynnin laaja-alaiseen luonteeseen. Sodankäynti mielletään usein aseiden tai asevoimien väliseksi kamppailuksi, mutta entistä enemmän sodan rintamat ovat muualla kuin varsinaisissa taisteluissa. Nykypäivänä sotaa käydään niin informaatio- ja kyberulottuvuudessa, rahoitusmarkkinoilla kuin myös ihmisten mielissä.

42 min

33 Strateginen kulttuuri ja sen tutkimus

Miten EU-maiden yhä syvenevä puolustusyhteistyö onnistuu, kun niiden välillä on niin suuria eroja? Muuttuvatko valtiot keskenään samankaltaisiksi yhteistyön johdosta? Entä ovatko samanlainen politiikka ja ajattelu yhteistyön edellytyksiä, vai yhteistyön seurauksia? Strategisen kulttuurin murros Euroopassa (STRAX) -tutkimushanke luo uuden lähestymistavan strategisen kulttuurin muutoksen analysointiin. Jaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Antti Seppo ja Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Hanna Ojanen kertovat, mitä STRAX-hanke pitää sisällään ja mitä strateginen kulttuuri tarkoittaa.

47 min

Sotataidon asiantuntijat: strategia, kyber ja turvallisuus

Jaksot

52 Russia Seminar 2024

51 Uudet teknologiat Ukrainan sodassa

50 Nato-sanasto

49 Venäjä-tutkimus Maanpuolustuskorkeakoulussa

48 Onko johtaminen helppoa vai vaikeaa? Oppeja Ukrainan sodasta

47 Perheiden ja kotien varautuminen kriiseihin ja poikkeusoloihin

46 Kuka puolustaa bitti-Suomea?

45 Mitä Nato merkitsee Suomelle?

44 Energia aseena ja kansainvälisen turvallisuuden horjuttajana

43 Sopimuspalokunnat osana Suomen kokonaisturvallisuutta

42 Siviili-sotilasyhteistoiminnan merkitys varautumisessa

41 Tekoäly sodankäynnissä

40 Miten kriiseistä toivutaan?

39 Taisteluita edeltävät tappiot sodassa

38 Maavoimien taistelutapa ja taktiikka

37 Joukkotuhoaseet ja asevalvonta

36 Laajan reservin hyöty maanpuolustuksen tukena

35 Venäjä arktisella alueella 2020-luvulla

34 Laaja-alainen vaikuttaminen osana nykyaikaista sodankäyntiä

33 Strateginen kulttuuri ja sen tutkimus

Utelias mieli

M/S Itämeri

Jaksot

52 Russia Seminar 2024

51 Uudet teknologiat Ukrainan sodassa

50 Nato-sanasto

49 Venäjä-tutkimus Maanpuolustuskorkeakoulussa

48 Onko johtaminen helppoa vai vaikeaa? Oppeja Ukrainan sodasta

47 Perheiden ja kotien varautuminen kriiseihin ja poikkeusoloihin

46 Kuka puolustaa bitti-Suomea?

45 Mitä Nato merkitsee Suomelle?

44 Energia aseena ja kansainvälisen turvallisuuden horjuttajana

43 Sopimuspalokunnat osana Suomen kokonaisturvallisuutta

42 Siviili-sotilasyhteistoiminnan merkitys varautumisessa

41 Tekoäly sodankäynnissä

40 Miten kriiseistä toivutaan?

39 Taisteluita edeltävät tappiot sodassa

38 Maavoimien taistelutapa ja taktiikka

37 Joukkotuhoaseet ja asevalvonta

36 Laajan reservin hyöty maanpuolustuksen tukena

35 Venäjä arktisella alueella 2020-luvulla

34 Laaja-alainen vaikuttaminen osana nykyaikaista sodankäyntiä

33 Strateginen kulttuuri ja sen tutkimus

Samankaltaisia podcasteja

Utelias mieli

M/S Itämeri